Tipattomasta tammikuusta on tullut monelle siirtymäriitti talvesta kevääseen.
Se on täytetty. Vietin taas tipatonta tammikuuta, kuten kyselyjen mukaan joka kuudes alkoholia juova suomalainen. Tipattomalla tammikuulla kehutaan olevan monia hyviä vaikutuksia uneen, vatsan hyvinvointiin ja verenpaineeseen. Sen myös sanotaan antavan ihmiselle tilaisuuden pohtia omaa suhdettaan alkoholinkäyttönsä, minkä olenkin tehnyt.
Erityisesti olen miettinyt suhdettani erääseen lievästi kirsikkaiseen Douron alueen punaviiniin, joka maistuu aivan erinomaiselta pastaruuan kanssa. Tätä suhdetta aion lämmitellä luultavasti jo tulevana viikonloppuna.
Tipattomuudessa tökkii se, että monet lempiruokani – erityisesti välimerelliset – eivät vain maistu samalta ilman viiniä. Siksi joudun miettimään uusiksi myös ruokalistani. Kohtuullisesti ruokajuomana toimivat alkoholittomat oluet, joiden laatu ja valikoima ovat parantuneet viime vuosina ilahduttavasti.
Mistä mahtaa muuten johtua, ettei kymmenisen vuotta sitten lanseerattu kakkosolut ottanut Suomessa koskaan kunnolla tulta? Jos kerran alkoholittomasta oluesta saa näin maukasta, niin saisi varmasti kakkosoluestakin. Esimerkiksi saunakaljaan 3,5 prosenttia riittäisi hyvin. Kakkosolut eli folkkari olisi helppo keino vähentää omaa ja kansakunnan alkoholinkulutusta.
En siis kuulu niihin, jotka jatkavat tipattomuutta kuivaan kevääseen, vaikka senkin voin ymmärtää. Nuoret puhuvat nykyään sober curious -asenteesta eli uteliaasta raittiudesta. Nuorten juominen vähenee nykyään fiksulla tavalla: ei valtion valistuksella vaan omilla valinnoilla. Aikaisemmin raittiit ja juovat nuoret pysyivät erillään, mutta nyt he voivat juhlia samassa porukassa. Fiksua väkeä.
Omaan tammikuuhuni osui kahdet syntymäpäiväkemut. Selvin päin juhliminen on erilaista, muttei yhtään hullumpaa. Kuohuviinistä kieltäytyminen on tylsää, koska kuplajuoma on helppo tapa siirtyä juhlatunnelmaan. Toisaalta synapsit valppaina kiinnittää huomiota eri asioihin kuin juhlahumussa ja tulee kuunnelleeksi ihmisiä, joita ei ehkä muuten huomaisi. Sekin kai on sitä raitista uteliaisuutta.
Tipaton – ja herkuton – tammikuu tuo nykyään hyvää rytmiä vuodenkiertooni: se katkaisee kaamosmässäyksen, huuhtoo pois vanhan vuoden myrkyt sekä virittää mielen ja ruumiin kevääseen. Ja helmikuukin tuntuu nyt oikein mukavalta kuukaudelta.
Kirjoittaja on pääkirjoitus- ja mielipidetoimituksen esihenkilö.
Kolumni| Tipaton tammikuu käynnisti kevään
Tipattomasta tammikuusta on tullut monelle siirtymäriitti talvesta kevääseen.
Se on täytetty. Vietin taas tipatonta tammikuuta, kuten kyselyjen mukaan joka kuudes alkoholia juova suomalainen. Tipattomalla tammikuulla kehutaan olevan monia hyviä vaikutuksia uneen, vatsan hyvinvointiin ja verenpaineeseen. Sen myös sanotaan antavan ihmiselle tilaisuuden pohtia omaa suhdettaan alkoholinkäyttönsä, minkä olenkin tehnyt.
Erityisesti olen miettinyt suhdettani erääseen lievästi kirsikkaiseen Douron alueen punaviiniin, joka maistuu aivan erinomaiselta pastaruuan kanssa. Tätä suhdetta aion lämmitellä........
© Helsingin Sanomat
visit website