Suomalainen Thomas Zilliacus Manchester Unitedin omistajana olisi hieno tarina. Liian hieno ollakseen realistinen, kirjoittaa Saku-Pekka Sundelin.

Kirjoittajan mieleästä suomalainen valioliigaseuran omistajana olisi liian hyvää ollakseen totta. Kuva: Jon Nazca / Reuters, Leif Rosas

Kuva: Seppo Solmela

Liikemies Thomas Zilliacus tiedotti torstaina, että hän yrittää ostaa Manchester Unitedin. Kiva.

Olisihan se hienoa, että suomalainen pyörittäisi maailman ehkä tunnetuinta jalkapalloinstituutiota.

Mehän rakastamme Suomessa englantilaista jalkapalloa. Yleisradio alkoi näyttää sitä televisiokanavillamme jo 1960–1970-lukujen taitteessa.

Ziliacusin ilmoitus, tempaus tai miksi ikinä haluamme sitä kutsua, kuulostaa silti lähinnä ennenaikaiselta aprillipilalta.

En epäile Nokian johtoon aikanaan vain 25-vuotiaana nousseen Zilliacusin bisneskykyjä. Enkä epäile entisen pelaajan ja HJK:n jalkapallojaoksen puheenjohtajanakin toimineen liikemiehen vilpitöntä rakkautta jalkapalloon.

Joidenkin hälytyskellojen olisi silti pitänyt soida jo siinä kohtaa, kun tiedotteen perässä oli hänen puhelinnumeronsa. Zilliacus todella toivoi, että hänelle soitetaan.

Asiassa hukkuvat mittasuhteet pahemman kerran. Vaikka XXI Century Capitalin nimissä tarjouksen jättänyt Zilliacus puhuu lähes neljästä miljardista eurosta, ei sillä summalla päästä käsiksi Manchester Unitediin.

Vastassa on esimerkiksi brittimiljardööri Jim Ratcliffe, joka johtaa petrokemian yritystä Ineosia, joka on yli 70 miljardin arvoinen bisnes.

Ratcliffekin on pikkutekijä, kun häntä vertaa toiseen pääostajaehdokkaaseen sheikki Hamad bin Jassim Al Thaniin. Käytännössä voi kai sanoa Qatarin valtioon.

Kummankaan puhelinnumeroa tuskin löytyy tiedotteiden perässä.

Lue lisää: Thomas Zilliacus kertoo hetkestä, jolloin päätti jättää tarjouksen Manchester Unitedista

Zilliacusin omaisuuden arvo ei ole julkisesti tiedossa, mutta sen arvioidaan olevan jotain puolen miljardin ja miljardin välillä.

Ehkä enemmän hänen tarjouksestaan kertoo se, että brittilehdet noteerasivat sen torstaina lähinnä lauseella tai kahdella. Sitä ei suoraan sanottuna otettu kovin vakavasti, koska konkretia jäi vähäiseksi.

On silti saavutus päästä edes tällä tavalla mukaan isojen poikien rinnalle, vaikka ostotarjous olisi utopistinen.

Kysymys kuuluukin: mihin Zilliacus tällä kaikella pyrkii?

Manchester United maksanee loppupeleissä noin viisi tai kuusi miljardia euroa. Eikä se riitä vielä mihinkään. Seuraan pitää myös sijoittaa.

Unitedin pitkään omistanutta amerikkalaista Glazerin perhettä on syytetty juuri sijoitusten vähäisyydestä. Jalkapalloseurat nähdään Britanniassa lähinnä kulttuurihistoriallisina instituutioina, jotka ovat kulloisellakin omistajalla lainassa.

Ne eivät ole bisnestä, vaan käyntikortti muihin bisneksiin. Ne ovat portteja piireihin tai viime vuosina yhä enenevissä määrin politiikan sekä urheilupesun välineitä.

Nämä ovat myös Ratcliffen ja Hamad bin Jassim Al Thani motiiveja. Manchester Unitedilla on ympäri maailmaa satoja miljoonia kannattajia, jotka suhtautuvat intohimoisesti seuraan. Se tarkoittaa valtaa.

Kaikkein paljastavimpia Zilliacusin hankkeessa olivat hänen kommenttinsa, joita liikemies torstaina jakeli. Hän muun muassa arveli, että voisi saada seuran halvemmalla kuin kilpailijansa.

”Ehkä Glazereilla on sellainen ajatus – nyt kun heillä on rahaa jo enemmän kuin tarpeeksi – että jos he saavat hyvän hinnan, niin he mieluiten myisivät sellaiselle taholle, jossa fanit ovat mukana. Eli tässä tapauksessa minun yhtiölleni.”

”He menisivät historiaan perheenä, joka oli mukana palauttamassa suurseuran fanien kontrolliin”, hän kertoi Iltalehdelle.

Lue lisää: Suomalaissijoittaja Zilliacus ehdottaa nyt yhteis­työtä kilpailijoilleen Manchester United-kaupassa

Jos on vähän edes seurannut Manchester Unitedia tietää, että Glazerit ovat vuosien mittaan lypsäneet joka ikisen pennyn, minkä ovat seurasta ulos saaneet. Juuri siitä heitä on vuosien mittaan kritisoitu.

Nyt käynnissä oleva seuran kauppaaminen on ollut sen verran hämyinen ja sekava projekti, että Glazerien on arveltu vain testaavan mahdollista hintaa tai vähintään hinaavan sen niin suureksi kuin mahdollista.

Yhtä heppoisia ovat Zilliacusin puheet siitä, että kannattajat ympäri maailmaa sijoittaisivat seuraan ja omistaisivat siitä 50 prosenttia. Ajatus on kaunis, ja esimerkiksi Saksassa on säännelty, että kannattajilla on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta yli 50 prosentin omistus seuroihin.

"Fanit saavat sijoittaa, mitä haluavat. Heillä olisi 50 prosentin omistus ja kaikki päätökset tehdään ainoastaan jos enemmistö faneista puoltaa sitä.”

”Tähän minulla on yrityksiä, jotka rakentavat erilaisia mobiiliapplikaatioita. On aika helppoa rakentaa applikaatio, jolla nämä fanit, olkoon he sitten Afrikassa, Kiinassa tai Euroopassa, voivat äänestää ja tuoda näin julki näkemyksiään, joita sitten seurataan”, Zilliacus kuvaili

Lue lisää: Thomas Zilliacus uskoo, että raha ei välttämättä ole ainoa ratkaiseva asia tarjous­kilpailussa Manchester Unitedista

Englannissa seurat ovat saaneet listautua pörssiin 1980-luvulta lähtien. Kun Valioliiga syntyi, ja jalkapallosta tuli tähtitieteellistä bisnestä, ei faniomisteisuudelle taida olla paluuta. Sellaista on yritetty alemmilla tasoilla, vaihtelevin menestyksin.

Maailman suurimman kansanliikkeen jalkapallon yhden lippulaivan Manchester Unitedin johtaminen ympäri maailmaa mobiiliapplikaatiolla kuulostaa lähinnä... no, päättäkää itse miltä se kuulostaa.

Elon Musk voisi ehkä ehdottaa sellaista. Sattumalta hänkin on heittänyt aiemmin, että ostaisi Manchester Unitedin. Ei taida ostaa. Kuten ei Zilliacuskaan.

Suomalaisliikemies yrittää ratsastaa faneilla (jotka kutsuvat itseään mieluummin kannattajiksi) ja epäilee, että esimerkiksi Ratcliffelle seura olisi vain kylmää liiketoimintaa.

Voi olla, mutta vaikea nähdä ympäri maailmaa kännyköillä Zilliacusin kanssa seuraa johtavissa etäfaneissa sen enempää kannattajaromantiikkaa kuin Suur-Manchesterissä kasvaneen Ratcliffen Unitedissa.

Onnea joka tapauksessa Zilliacusille tarjouskilpaan. Suomalainen valioliigaseuran omistajana olisi liian hyvää ollakseen totta.

QOSHE - Kommentti | Suomalainen Manchester Unitedin omistajana kuulostaa pilalta – puheet eivät olekaan uskottavia - Saku-Pekka Sundelin
menu_open
Columnists Actual . Favourites . Archive
We use cookies to provide some features and experiences in QOSHE

More information  .  Close
Aa Aa Aa
- A +

Kommentti | Suomalainen Manchester Unitedin omistajana kuulostaa pilalta – puheet eivät olekaan uskottavia

3 1
24.03.2023

Suomalainen Thomas Zilliacus Manchester Unitedin omistajana olisi hieno tarina. Liian hieno ollakseen realistinen, kirjoittaa Saku-Pekka Sundelin.

Kirjoittajan mieleästä suomalainen valioliigaseuran omistajana olisi liian hyvää ollakseen totta. Kuva: Jon Nazca / Reuters, Leif Rosas

Kuva: Seppo Solmela

Liikemies Thomas Zilliacus tiedotti torstaina, että hän yrittää ostaa Manchester Unitedin. Kiva.

Olisihan se hienoa, että suomalainen pyörittäisi maailman ehkä tunnetuinta jalkapalloinstituutiota.

Mehän rakastamme Suomessa englantilaista jalkapalloa. Yleisradio alkoi näyttää sitä televisiokanavillamme jo 1960–1970-lukujen taitteessa.

Ziliacusin ilmoitus, tempaus tai miksi ikinä haluamme sitä kutsua, kuulostaa silti lähinnä ennenaikaiselta aprillipilalta.

En epäile Nokian johtoon aikanaan vain 25-vuotiaana nousseen Zilliacusin bisneskykyjä. Enkä epäile entisen pelaajan ja HJK:n jalkapallojaoksen puheenjohtajanakin toimineen liikemiehen vilpitöntä rakkautta jalkapalloon.

Joidenkin hälytyskellojen olisi silti pitänyt soida jo siinä kohtaa, kun tiedotteen perässä oli hänen puhelinnumeronsa. Zilliacus todella toivoi, että hänelle soitetaan.

Asiassa hukkuvat mittasuhteet pahemman kerran. Vaikka XXI Century Capitalin nimissä tarjouksen jättänyt Zilliacus puhuu lähes neljästä miljardista eurosta, ei sillä summalla päästä käsiksi Manchester Unitediin.

Vastassa on esimerkiksi brittimiljardööri Jim Ratcliffe, joka johtaa petrokemian yritystä Ineosia, joka on yli 70 miljardin arvoinen bisnes.

Ratcliffekin on........

© Helsingin Sanomat


Get it on Google Play