Kolumni|Eläketurvan keskittäminen veisi valtion ohjaukseen

Eläketurvan keskittäminen veisi valtion ohjaukseen

Kolumni|Eläketurvan järjestelmien ja niitä hoitavien instituutioiden keskittäminen johtaisi valtion ja eläkejärjestelmän tiiviiseen liittoon. Silloin palkansaajien eläketurva olisi aiempaa suoremmin poliittisten päätösten varassa.

Kirjoittaja on Helsingin Sanomien vakituinen kolumnisti.

Petteri Orpon (kok) hallituksen ohjelmassa työmarkkina­osapuolille annettiin tehtäväksi valmistella eläkeu­udistus, joka vahvistaa julkista taloutta. Työmarkkina­osapuolet saavuttivat neuvottelu­tuloksen tammi­kuussa 2025.

Valtiovarain­ministeriön laskelmien mukaan sopimus ylittää hallituksen sille asettaman tavoitteen. Eläke­uudistus vahvistaa pitkällä aikavälillä julkista taloutta noin 0,8 prosentti­yksiköllä suhteessa brutto­kansan­tuotteeseen, eli nyky­rahassa noin kahdella miljardilla eurolla.

Eläkeuudistus voi osoittautua julkisen talouden kannalta Orpon hallituskauden merkittävimmäksi rakenteelliseksi uudistukseksi. Tämä ei ole myöskään ensimmäinen kerta, kun eläkejärjestelmää kehitetään yhteisen talouden tähden. Myös vuoden 2017 eläkeuudistus pienensi kestävyysvajetta tuntuvasti.

Samalla on havaittavissa, että pitkän aikavälin arviointi ja kestävyysvaje ovat hiljalleen katoamassa talouspoliittisesta keskustelusta. Keskustelu keskittyy yhä useammin siihen, mitä säästetään tässä ja nyt.

Eläkeuudistusten vaikutukset näkyvät vasta vuosikymmenten mittaan, ne eivät paikkaa tämän tai ensi vuoden budjettivajetta. Esimerkiksi talouspolitiikan arviointineuvoston eläkeuudistusta koskeva kritiikki liittyi pitkälti juuri tähän.

Suomalainen työeläkejärjestelmä on poikkeuksellisen pitkän aikavälin instituutio. Sen rahoitus, rahastointi ja etuudet on sovitettu väestörakenteen muutoksiin vuosikymmenten aikahorisontilla. Eläkealalla pitkän aikavälin laskelmat on otettu vakavasti, ja ne ovat myös ohjanneet järjestelmän kehittämistä.

Eläkejärjestelmää on haastettu myös muilla tavoilla. Viimeksi professori Heikki Hiilamo (HS 15.3.) on nostanut esiin ajatuksen työeläkeyhtiöiden yhdistämisestä yhdeksi eläkelaitokseksi Kanadan mallin mukaisesti. Ajatuksena on yksinkertaistaa järjestelmää ja pienentää hallintokuluja.

Yhden eläkelaitoksen malli ei ole Suomessa todennäköinen, monesta syystä. Silti kehityssuunta on ollut monin tavoin kohti yhtenäisempää järjestelmää.

Suomalaisen mallin vahvuus on sen kattavuus ja yksinkertaisuus. Kansainvälisesti Suomen eläkejärjestelmä on poikkeus. Useimmissa maissa eläketurva rakentuu kolmesta pilarista: valtion peruseläkkeestä, työpaikka- tai alakohtaisista lisäeläkkeistä sekä yksityisestä säästämisestä.

Suomeen syntyisi valtava sijoittaja.

Suomessa ensimmäinen ja toinen pilari on käytännössä yhdistetty yhdeksi lakisääteiseksi työeläkejärjestelmäksi, joka seuraa työntekijää koko työuran. Tämä perusratkaisu tehtiin jo 1960-luvulla, kun pelkkään kansaneläkejärjestelmään nojaavan mallin rahoitus osoittautui nopeasti liian heikoksi. Tämän seurauksena valtion hoitaman eläkejärjestelmän osuus on jäänyt Suomessa pieneksi.

Palkansaajien eläkejärjestelmän painoarvo on viime vuosikymmeninä edelleen kasvanut. Julkisen ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmien ehdot ovat pitkälti yhdenmukaistuneet, ja lisäeläkejärjestelyjen merkitys on veromuutosten myötä vähentynyt.

Jos sekä eläketurvan järjestelmät että niitä hoitavat instituutiot keskitetään, käytännössä suomalaisten eläketurva olisi yhden järjestelmän ja yhden instituution varassa. Samalla Suomeen syntyisi yksi valtava sijoittaja, joka hallinnoisi yli 250 miljardin euron eläkevaroja.

Kehitys johtaisi väistämättä valtion ja eläkejärjestelmän tiiviiseen liittoon. Yksityisten työnantajien ja työntekijöiden yli 60 vuotta rakentama eläketurva otettaisiin valtion ohjaukseen.

Se merkitsisi, että palkansaajien eläketurva olisi aiempaa suoremmin poliittisten päätösten varassa. Eläkejärjestelmän pitkä aikahorisontti törmäisi politiikan lyhyeen aikahorisonttiin.

Kirjoittaja on Varman toimitusjohtaja.

Lue lisää kirjoittajalta

Essee|Työeläkejärjestelmä on otettava mukaan sopeutustoimiin

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita


© Helsingin Sanomat