We use cookies to provide some features and experiences in QOSHE

More information  .  Close
Aa Aa Aa
- A +

Blogi:  Mitä suomalaisen pitäisi tehdä ja olla tekemättä, jotta Amazonian metsäkato ei pahenisi?

2 1 0
16.06.2019
Amazonian metsiä ei hakata niinkään selluksi tai puutarhakalusteiksi vaan pois maatalouden tieltä, kuten metsäkadosta tänään julkaistu juttu kertoohttps://dynamic.hs.fi/2019/vainottu-metsa/. Ennen kaikkea sademetsää poltetaan karjalaitumiksi. Brasiliassa on maailman suurin karja, lähes 220 miljoonaa päätä. Maa on maailman suurin naudanlihan viejä.

Amazonian alueella leviävät myös valtavat soijapellot, vaikka nykyään ne perustetaan useammin entisille karjalaitumille kuin neitseelliseen sademetsään. Myös arvokasta cerrado-savannia hävitetään soijapeltojen tieltä.

Brasilia on etäällä eikä siksi useinkaan ensimmäisenä mielen päällä. Mutta mitä enemmän asiaan perehtyy, sitä surkeammalta sademetsän kohtalo tuntuu.

HS 20121123 Kolumnikuva varaesimies Piia Elonen. Kuva: Mitro H?rk?nen / HS

Maailman suurin sademetsä itsessään on tietysti ainutlaatuista luontoa. Amazoniasta löydetään edelleen uusia lajeja – ja jopa nisäkkäitä. Mutta Amazonia on myös maailman suurin yksittäinen maanpäällinen hiilivarasto. Tuon varaston vapautuminen ilmakehään tuntuisi Suomessa asti, kun ilmastonmuutos kiihtyisi, ehkä jopa hallitsemattomasti.

Mainos (Teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (Teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy


Yksittäisen suomalaisen voi olla vaikea pysäyttää sademetsäkatoa Amazoniassa, mutta ainakaan sitä ei haluaisi itse omilla toimillaan lietsoa. Mitä siis kannattaisi tehdä? Tai pikemminkin: mitä kannattaisi olla tekemättä?

Brasilialaisen naudanlihan kysyntää ei ainakaan kannata edistää. Silloin riittää, että on ostamatta tai tilaamatta brasilialaista pihvilihaa.

Itse asiassa Suomeen tuodaan Brasiliasta hyvin vähän naudanlihaa, viime vuonna runsaat 400 tonnia. Kauppojen lihahyllyjen sijaan liha menee lähinnä ravintoloiden käyttöön. Suomalaisten syöjien sijaan naudanlihan kysynnän kasvusta vastaavat kiinalaiset, jotka syövät nautaa yhä enemmän.

Soija onkin jo vaikeampi kysymys. Jokainen eurooppalainen syö vuodessa keskimäärin 61 kiloa soijaa – mutta ei sellaisenaan, vaan välillisesti lihan ja kananmunien kautta. Eurooppalaisia nautoja, sikoja ja broilereita ruokitaan........

© Helsingin Sanomat