Kolumni|Länsiradan kustannuksia ja hyötyjä voidaan laskea ihan niin kuin halutaan.

Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.

Länsiradan rahoitus­malli perustui sille oletukselle, että valtion ei tarvitse maksaa koko laskua, vaan radan­varren kuntien kannattaa osallistua uuteen juna­yhteyteen. Nehän saavat junasta taloudellista etua, kun kuntien liikenne­yhteydet kohentuvat. Idea ei ole suomalaisen infran rakentamisessa ihan tyypillinen.

Mallissa oli kuitenkin ongelma. Entä jos jokin ratakunta jostain syystä laskee toisin, että ei kannata? Kirkkonummi päätyi tähän lopputulokseen. Muut kunnat – Turku, Vihti, Espoo, Salo ja Lohja – laskivat toisin.

Hallitus ei ollut varautunut siihen, että jokin kunta vastaisi hallituksen kutsuun väärin. Kirkkonummen valtuutetuilla ei ole vieläkään mitään käsitystä siitä, mitä he tekivät ja mitä seuraavaksi tapahtuu. Ei tunnu olevan tietoa niilläkään, jotka osakassopimuksen hyväksyivät. Sehän on neuvoteltava uusiksi hyväksymisten jälkeen.

Ranskassa pähkäiltiin 1800-luvulla sikäläisen infran kustannuksia ja kannattavuutta. Tarkoitus oli rakentaa pikajunayhteys Pariisista Espanjan rajalle. Matkalle osuisi........

© Helsingin Sanomat