Kolumni|Ilmastokriisi uhkaa yhteiskunnan vakautta, mutta poliitikot viivyttelevät sen torjumisessa. Päätöksiä pitäisi tehdä nyt, ei vasta vuosien päästä.

Kirjoittaja on HS:n kulttuuritoimittaja.

Eläköön itsenäisyys! Eläköön demok­ratia!

Kiekaisen itsenäisyys­päivän kunniaksi vilpittömästi sydämeni pohjukasta, sen vakuutan.

Mutta kun juhla­huutojen kaiku on vaiennut, jatkan murehtimista.

Jos Suomella kerran on toimiva kansan­edustus­laitos ja rakkaudella vaalittu suvereniteetti, miksei edellinen synnytä päätöksiä, jotka auttaisivat turvaamaan jälkimmäisen myös pitkälle tulevaisuuteen?

Tarkoitan päätöksiä torjua kaikkein suurinta eksistentiaalista uhkaa – eli ilmastokriisiä.

Murhe ei katoa, vaikka kuinka kiristäisi sadetakin huppua. Katastrofielokuvista tutut näyt ovat uutiskuvien arkea.

Nyt tutkijat jo varoittelevat, että Pohjois-Atlantin merivirrat saattavat lakata tuomasta Pohjoismaihin leutoa ilmaa. Muutos ei ole varma eikä nopea, mutta mahdollinen.

Jos Suomi jäätyisi,........

© Helsingin Sanomat