Poliitikkojen on syytä keksiä parempia syitä, jos he haluavat Suomen kuuluvan Norfolkin Nato-esikunnan alle.

Suomen valtiojohto koki ensimmäisen karvaan Nato-pettymyksensä heti, kun Suomi hyväksyttiin sotilasliiton jäseneksi. Vastoin Suomen toivetta liittokunnan sotilasjohto ei innostunut ajatuksesta sijoittaa Suomea komento­rakenteessaan sinne, minne suomalaiset halusivat.

Naton komentorakenteessa on kolme niin kutsuttua yhteis­operaatio­johto­porrasta, joista käsin johdetaan Nato-joukkoja. Yksi näistä on Yhdysvaltojen Norfolkissa, toinen Alankomaiden Brunssumissa ja kolmas Napolissa Italiassa.

Suomalaiset poliitikot halusivat ja haluavat yhä Suomen meren taakse Norfolkin esikunnan alle. Nato tarjoaa kuitenkin Brunssumia.

Suomalaisten poliitikkojen ensimmäinen Nato-oppitunti olikin se, ettei Nato ole olemassa Suomea varten. Naton puolustussuunnittelu on rakennettu kaikkien jäsenten yhteistä puolustusta varten.

Suomi pyrkii Norfolkiin, koska suomalaiset tuntevat olonsa turvallisemmaksi Amerikan kainalossa. Toiveikkaana supistaan, että kun Norjakin on Norfolkissa, miksei sitten Suomi ja Ruotsikin. Kaikkien Pohjoismaiden pitäisi kuulemma kuulua saman esikunnan alle.

Ajatus kuulostaa hyvältä, mutta se ei riitä. Se kun ei ole sotilaallinen perustelu. Suomen pitää kuulua sen esikunnan alle, josta on eniten hyötyä silloin, kun kello lyö – kun miehiä ja naisia kutsutaan aseisiin.

Pääesikunnan entinen päällikkö Markku Koli muistutti keskiviikkona yhteisöpalvelu X:ssä, että Norfolkin esikunnan tärkein tehtävä ei ole johtaa maasotaa Euroopassa.

Sen tehtävänä on suojata Pohjois-Atlanttia, jotta sitä kautta voidaan tuoda amerikkalaista apua Eurooppaan suursodan sytyttyä. Siinä on työtä riittämiin.

Norjan kuuluminen Norfolkin alle on siksi itsestään selvää. Norja on keskeisellä paikalla Pohjois-Atlantin suojaamisessa. Suomi ei ole, eikä ole muuten Ruotsikaan.

Paras kuva Naton puolustussuunnitelmien tämän hetken tarpeista on liittokunnan sotilasjohdolla. Siksi Brunssum.

Erikoisinta tässä Norfolk-huumassa on ollut se, että se alkoi jo ennen kuin edes suomalaisilla sotilailla oli pääsyä katsomaan Naton salaisimpia puolustussuunnitelmia.

Ilmeisen moni suomalainen päättäjä haluaa siis Norfolkiin vastoin parempaa tietoaan. Pohjolan linnake kun kuulostaa puheissa niin hyvältä.

Nato on parhaillaan uudistamassa johtamisjärjestelmäänsä ja puolustussuunnitelmiaan.

Suomen ja Ruotsin tuleva Nato-jäsenyys muuttavat väistämättä liittokunnan vanhoja Pohjois-Euroopan puolustussuunnitelmia. On täysin mahdollista, että Naton komentorakenteeseen tulee isojakin muutoksia.

Norfolk-haave pysyy siis elossa.

Kirjoittaja on puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa seuraava HS:n toimittaja.

QOSHE - Kolumni| Nato-Suomeen iski Norfolk-kuume ilman mitään sotilaallista syytä - Jarmo Huhtanen Hs
menu_open
Columnists Actual . Favourites . Archive
We use cookies to provide some features and experiences in QOSHE

More information  .  Close
Aa Aa Aa
- A +

Kolumni| Nato-Suomeen iski Norfolk-kuume ilman mitään sotilaallista syytä

16 1
21.01.2024

Poliitikkojen on syytä keksiä parempia syitä, jos he haluavat Suomen kuuluvan Norfolkin Nato-esikunnan alle.

Suomen valtiojohto koki ensimmäisen karvaan Nato-pettymyksensä heti, kun Suomi hyväksyttiin sotilasliiton jäseneksi. Vastoin Suomen toivetta liittokunnan sotilasjohto ei innostunut ajatuksesta sijoittaa Suomea komento­rakenteessaan sinne, minne suomalaiset halusivat.

Naton komentorakenteessa on kolme niin kutsuttua yhteis­operaatio­johto­porrasta, joista käsin johdetaan Nato-joukkoja. Yksi näistä on Yhdysvaltojen Norfolkissa, toinen Alankomaiden Brunssumissa ja kolmas Napolissa Italiassa.

Suomalaiset poliitikot halusivat ja haluavat yhä Suomen meren taakse Norfolkin........

© Helsingin Sanomat


Get it on Google Play