Matinkylän vanha ratsastuskoulu puretaan kesän kynnyksellä. Paraatipaikalla sijaitsevan tontin vuokraus kiinnostaa monia. Pieni ihme tarvitaan, jotta siellä vielä nähtäisiin hevosia.
Espoon Matinkylässä, Suomenojan lintukosteikon tuntumassa vanhat tallirakennukset odottavat purkajiaan. Ovet on revitty saranoiltaan ja ikkunat kivitetty rikki. Punamullalla maalatut lautarakennukset ovat romahtamispisteessä. Hevosia pihapiirissä ei ole nähty enää vuosiin.
Etelä-Espoon ratsastajien kotitalli oli parhaat päivänsä nähnyt jo 35 vuotta sitten, kun ikänsä ratsastanut tyttöystäväni patisti minut alkeiskurssille hevosen selkään. Tilat olivat rähjäiset ja paikat repsottivat, mutta tallin lähiympäristö oli mitä idyllisin: Nuottaniemen ja Suomenojan rannat olivat laukkapolkujen ulottuvissa. Sunnuntaiaamuisten maastolenkkien päätteeksi ratsastimme usein Matinkylän vanhan ostoskeskuksen läpi – saaden innostunutta kannustusta lähiöravintola Taskumatin terassilta.
Espoon kaupunki kertoo saaneensa tontista jo useita kyselyitä (HS 27.12.). Uutta vuokrasopimusta ei kuitenkaan tehdä ennen kuin vanhat rakennukset on purettu. Tämä tapahtuu aikaisintaan loppukeväästä. Nykyisessä asemakaavassa tontti on määritelty hevosurheilukeskukseksi. Se ei kuitenkaan takaa, että maisemassa jatkossa kirmaisi kavioeläimiä: kaavaan voi helposti hakea poikkeaman. Kaupungin edustaja lupailee tontin säilyvän lähivirkistysalueena. Toivottavasti, sillä se olisi liian hieno hukattavaksi.
Hevosalan yrittäjä aloittamaan puhtaalta pöydältä tuskin löytyisi Matinkyläänkään helposti. Pienimuotoisemmankin ratsastuskeskuksen rakentaminen talleineen ja maneeseineen olisi miljoonainvestointi. Tallin pyörittäminen tietää jatkuvaa menovirtaa, ja hevosten hoitaminen vaatii työvoimaa kahdessa vuorossa, rahoittaa sitä sitten vuokrapaikoilla tai ratsastuskoululla.
Naapurissamme Ruotsissa hevosten parissa harrastaminen on huomattavasti edullisempaa kuin Suomessa. Kunnat rahoittavat talleja ja ratsastuskouluja pyörittäviä seuroja, jotka usein toimivat julkisin varoin rakennetuissa tiloissa. Suomessa toiminta lepää yksityisten yrittäjien varassa ja riskillä.
Liikuntalaki sälyttää kuntien harteille edellytysten luomisen liikunnalle. Jospa Matinkylässä näkisi sen ihmeen, että kunta päättäisi tarjota ratsastukselle fasiliteetit ja antaisi arjen pyörittämisen voittoa tavoittelemattoman seuran tehtäväksi. Espoo saisi kerralla monta uutta ystävää.
Kirjoittaja on HS:n hallintopäällikkö.
Kolumni| Matinkylän tallimaisema on liian hieno hukattavaksi
Matinkylän vanha ratsastuskoulu puretaan kesän kynnyksellä. Paraatipaikalla sijaitsevan tontin vuokraus kiinnostaa monia. Pieni ihme tarvitaan, jotta siellä vielä nähtäisiin hevosia.
Espoon Matinkylässä, Suomenojan lintukosteikon tuntumassa vanhat tallirakennukset odottavat purkajiaan. Ovet on revitty saranoiltaan ja ikkunat kivitetty rikki. Punamullalla maalatut lautarakennukset ovat romahtamispisteessä. Hevosia pihapiirissä ei ole nähty enää vuosiin.
Etelä-Espoon ratsastajien kotitalli oli parhaat päivänsä nähnyt jo 35 vuotta sitten, kun ikänsä ratsastanut tyttöystäväni patisti minut alkeiskurssille........
© Helsingin Sanomat
visit website