Tekoälyn tuoma murros huutaa ajattelua, mutta onko kenelläkään aikaa ajatella? |
Tekoälyn tuoma murros huutaa ajattelua, mutta onko kenelläkään aikaa ajatella?
Kolumni|Uuden ajattelu on hidasta, eikä työpaikoilla ole varaa hitauteen.
Kirjoittaja on HS:n vastaava päätoimittaja.
Kun ihmistä kohtaa pysyvä muutos, siihen yleensä sopeutuu, mutta harvoin hetkessä. Parhaimmillaan ihminen on vasta paljon muutoksen jälkeen.
Mutta kenellä on tämän hetken työelämässä aikaa perehtyä tekoälyn tuomaan muutokseen tai miettiä kunnolla omaa suhtautumistaan siihen?
Kun tekoäly nyt vyöryy kiihtyvällä tahdilla myös Suomen työpaikoille, aikaa rauhalliseen ajatteluun tai sopeutumiseen ei tunnu olevan juuri missään. Ei työntekijöillä, mutta ei myöskään yritysten johdolla. Ei, vaikka näköpiirissä oleva muutos on niin iso, ettemme ole sellaista omana elinaikanamme työelämässä todennäköisesti koskaan kokeneet.
Tekoäly ei tuo samanlaista muutosta kuin pandemia tai sota, jotka ovat selviä poikkeustiloja. Niissä otetaan poikkeustoimet käyttöön, ja poikkeustilan päätyttyä ne puretaan. Kielimallit ja tekoäly muuttavat työelämää pysyvästi ja silti todella nopeasti. Tämän pitäisi haastaa meidät kaikki käymään avointa keskustelua hyvin periaatteellisista työelämän asioista, vaikka arjen kokoukset, suoritteet ja tulospaineet tekisivätkin sen hyvin vaikeaksi.
Kun kone voi tehdä halvalla ja tehokkaasti koko ajan enemmän asioita, joita ihminen on tähän asti tehnyt – ja jopa selvästi paremmin kuin ihminen – mitä me haluamme ihmisinä työpaikoilla tulevaisuudessa olla? Miten säilytämme luottamuksen johdon ja työntekijöiden välillä, tai yrityksen ja asiakkaan välillä? Mitä poliitikot ajattelevat tulevaisuuden työelämästä? Mitä suomalaisten yritysten omistajat ajattelevat?
On myös valtava määrä isoja käytännön kysymyksiä, joita tavanomainen johtaja ei ole koskaan joutunut miettimään. On erittäin todennäköistä, että hyvinkin erilaisissa yrityksissä työskentelee jo lähivuosina paljon tekoälyagentteja ihmisten rinnalla. Millaisia töitä agenteille annetaan, kuka näitä työnkuvia koneille luo ja opettaa? Miten puhua tekoälyagenttien töistä ymmärrettävästi tai miten valvoa, etteivät agentit ala hoitaa hommiaan miten sattuu? Miten osallistaa kaikenlaiset työntekijät agenttien kehitykseen tukeutumatta vain teknologiaosaajiin?
Laajaa epävarmuutta on mahdotonta välttää.
Pohjimmiltaan kysymys on siitä, ehdimmekö pysähtyä miettimään muutoksen johtamista vakavasti. Vai tilaammeko henkemme hädässä erilaisia lisenssejä, jalkautamme automatisoinnin työkaluja ja uudistamme prosesseja vain, koska on pakko? Ja yritämme samalla pitää työelämän arjen rattaat pyörimässä.
Globaaleilla tekoäly-yhtiöillä, kuten vaikkapa Claudea kehittävällä Anthropicilla, on töissä myös perinteisiä filosofeja, eikä se ole sattumaa. Nämä yhtiöt tietävät hyvin, että tekoäly ei ole vain teknologiaa vaan ihmiseen ja ajatteluun suuresti vaikuttava asia.
Jokaisen suomalaisen yritysjohtajan pitäisi uskaltautua astua edes hieman filosofian suuntaan. Arjessa on uskallettava pohtia sellaisia abstrakteja asioita kuin arvojen ja kulttuurin ja jopa kielen säilyttämistä.
Vaikka ei edes uskoisi agenttien ja ihmisten laajaan rinnakkaiseloon työpaikoilla, koneista tulee joka tapauksessa niin hyviä, että laajaa epävarmuutta on mahdotonta välttää millään tasolla. Mikään vanha oppikirja ei anna helppoa vastausta siihen, miten kiihtyvää muutosta pitäisi johtaa. Kyvykkäänkään ihmisen aivot eivät ehdi sopeutua siihen, että teknologia on taas puolen vuoden päästä jotain muuta kuin nyt.
Pahimmillaan tekoälymuutoksen johtaminen kutistuu itsevarmaksi muutospuheeksi, jossa kollektiivisesti todetaan, että ”onhan muutosta ollut ennenkin”. Taulukoihin on sen jälkeen melko helppo laskea mekaanisesti investointeja ja tehostuksia.
On vaikeampaa sanoa ääneen, ettei ole lainkaan varma mitä pitäisi tehdä ja raivata siksi oikeasti rauhallista aikaa ajattelulle, lukemiselle ja havainnoinnille. Miettiä, mikä on toivottavaa ja arvokasta.
Jos yhteiskunnassa ei valita tätä vaivalloista tietä, tekoälystä uhkaa tulla Oy Suomi Ab:n tehostushanke, jossa ihminen jää jalkoihin.
Lue lisää kirjoittajalta
Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita