Hintojen nousu ei ole perimmäinen syy Viaplayn alakuloon, vaan hektinen internet-maailma, missä kuluttaja tietää, että ei välttämättä tarvitse Viaplayta mihinkään, kirjoittaa HS Vision toimittaja Emil Elo.
Kuva: Juha Rouvinen / HS
Ruotsalaisen suoratoistopalvelun Viaplayn emoyhtiö Viaplay Groupin osake vietti synkkää viikkoa. Sen arvosta suli heti maanantaina tulosvaroituksen jälkeen 60 prosenttia. Kurssilasku jatkui pitkin viikkoa.
Sijoittajat pelästyivät, kun Viaplay kertoi jäävänsä kasvutavoitteista selvästi. Samalla myös toimitusjohtaja sai lähteä.
Viaplay syytti heikentyneestä näkymästä elinkustannusten nousua, mikä on vaikuttanut suoraan tilaajamääriin sekä mainosmyyntiin. Yhtiö on yrittänyt paikata tilannetta nostamalla hintoja. Suomessa total-paketin hinta kohosi 44,99 euroon alkuvuodesta, mikä aiheutti suurta närää katsojissa.
Keskustelupalstoilla monet ovat kertoneet lopettaneensa Viaplayn tilaamisen korotusten myötä.
Onkin helppo vetää viiva hintakorotusten ja tilausmäärien laskun välille.
Syy Viaplayn alakuloon ei ehkä ole kuitenkaan niin yksiselitteinen, vaan kerroksia on useita. Ensimmäinen on Viaplaynkin mainitsema hintojen nousu.
Urheilu on perinteisesti ollut lisä arkeen, eikä mikään pakollinen osa elämää. Kun inflaatio ja asuntolainojen kohonneet korot kurittavat kuluttajan lompakkoa, on helppo karsia niin sanotuista ”turhista” asioista ensin. Urheiluviihde seuraa nopeasti ravintolaillallisia ja internetin heräteostoksia.
Viaplay teki ehkä virheen korottamalla hintoja keskellä kriisitalvea, koska asiakkaat saivat muistutuksen, mitä kaikkea luottokortilta lähtee. Negatiivinen tunne on voimakas ajuri.
Tämän ongelman Viaplay pystyy kyllä jollain aikavälillä taklaamaan. Nimittäin jossain vaiheessa inflaatio taittuu, maksukyky paranee ja ihmiset alkavat jälleen tilata suoratoistopalveluja kuin olisi vuosi 2019.
On kuitenkin syvempi urheilusisältöön liittyvä ongelma, johon Viaplayn tarvitsisi keksiä vastaus. Se on, että missä bisneksessä yhtiö oikeasti on?
Nopeasti tarkastelemalla voisi sanoa, että liiketoiminta on tietenkin suoratoistopalvelu, josta ihmiset voivat seurata urheilua kuukausimaksua vastaan.
Toisaalta kun keskustelee kuluttajien kanssa, voi ymmärtää, että sitä samaa sisältöä saa ympäri internetiä, jos vain jaksaa tehdä töitä sen eteen. Todennäköisesti loppulaskukin on pienempi tai moraalittomammalle jopa olematon.
Eli mikä Viaplayn bisnes on?
Käytettävyys.
Kuluttaja maksaa Viaplaylle siitä, että sen ei tarvitse etsiä laittomia striimejä tai opetella Formula 1:n oman lähetystarjonnan tilauslomakkeen täyttämistä. Tällä hetkellä Viaplay ja kuluttajat näyttävät olevan jollain rajapinnalla, missä tuijotellaan ja pohditaan, vieläkö diili on kannattava.
Kuluttaja tietää, että Viaplay tarvitsee häntä enemmän kuin kuluttaja Viaplayta.
Perinteinen ratkaisu on ollut panostaa esimerkiksi studioihin tai F1:n varikkotunnelmointiin, mutta hyvänkin studion arvo on heikentynyt merkittävästi hektisessä internet-maailmassa.
Yksittäisen Valioliiga-ottelun analyysejä ja fiilistelyjä löytyy vielä Googlen seitsemänneltäkin sivulta. Sosiaalisen median kymmenistätuhansista tileistä puhumattakaan.
Käytettävyydestä kuluttaja maksaa.
On selvää, että suoratoistopalvelujen liiketoiminnan kannalta on sietämätöntä, että ihmiset voivat yhdellä tunnuksella katsoa eri päätteiltä samaa sisältöä. Viaplay pyrki Netflixin mukaisesti rajoittamaan tätä blokkaamalla tilien yhtäaikaista käyttämistä.
Tilien jakaminen on kuitenkin yksi käytettävyyden elementti. Urheilu on jaettuna viihteenä miellyttävämpää, jopa rahan arvoista. Sen voisi leipoa hintaan.
Lisää ongelmakerroksia tuo urheiluseurojen ja -liigojen oma herääminen sisällöntuotannon maailmaan. Suomessa jääkiekkoseura Ilves on jo ilmoittanut aloittavansa omat radiolähetyksensä. Yhdysvalloissa NBA ja NFL tarjoavat omia pakettejaan.
Tämän voisi tosin kuvitella johtavan siihen, että oikeuksien hinnat laskevat. Joku Viaplayn toimistolla voisi sanoa, että vihdoin.
Suomalaisyrityksille merkittävimmät kaupankäyntivaluutat Yhdysvaltain dollari ja Ruotsin kruunu ovat jatkaneet voimakasta heiluntaa. Vaikutukset suomalaisille kansainvälistä kauppaa tekeville yrityksille voivat olla huomattavia, jos yritys ei ole suojannut liiketoimintaansa valuuttariskeiltä.
MAINOS Täysin uudenlaisia älykaappeja kehittävän Selfly Storen toimitusjohtaja Aslak de Silva on nähnyt, miten innovaatiot johtavat hyviin asioihin yrityksissä.
MAINOS 2030-luvulla tehdään nelipäiväistä työviikkoa, toimistolle ajetaan yhteiskäyttöautolla ja ostoskoreihin päätyy pelkästään vegaanisia tuotteita. Vai päätyykö sittenkään? Erikoisartikkeli kertoo, mitä nuoret aikuiset aidosti toivovat tulevaisuudelta.
Suomalaisyrityksille merkittävimmät kaupankäyntivaluutat Yhdysvaltain dollari ja Ruotsin kruunu ovat jatkaneet voimakasta heiluntaa. Vaikutukset suomalaisille kansainvälistä kauppaa tekeville yrityksille voivat olla huomattavia, jos yritys ei ole suojannut liiketoimintaansa valuuttariskeiltä.
MAINOS Täysin uudenlaisia älykaappeja kehittävän Selfly Storen toimitusjohtaja Aslak de Silva on nähnyt, miten innovaatiot johtavat hyviin asioihin yrityksissä.
MAINOS 2030-luvulla tehdään nelipäiväistä työviikkoa, toimistolle ajetaan yhteiskäyttöautolla ja ostoskoreihin päätyy pelkästään vegaanisia tuotteita. Vai päätyykö sittenkään? Erikoisartikkeli kertoo, mitä nuoret aikuiset aidosti toivovat tulevaisuudelta.
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Marwan Bishara
Tafi Mhaka
Timotej Milanov
أنور إبراهيم
Mort Laitner
منير أديب
visit website
