Presidentti Sauli Niinistö vierailee ensi viikolla Norfolkissa. Se on toinen vaihtoehdoista, kun pohditaan Suomen paikkaa Naton komentorakenteessa.

Suomen ja Ruotsin Nato-matkan etenemiseksi on tehty valtavasti töitä, mutta tilanne junnaa. Tässä sitä vain yhä odotellaan ratifiointeja Turkista ja Unkarista.

Käänteitä on riittänyt, vaikka niiden todellista painoarvoa on vielä vaikea arvioida. Suomessa ulkoasiainvaliokunta päätti, että eduskunta voi sinetöidä Suomen Natoon liittymisen ennen vaaleja ja Turkin ja Unkarin päätöksiä. Suomen liittymisestä Natoon haluttiin äänestää, ja äänestys on tänään keskiviikkona.

Keskiviikkona alkaa myös Unkarissa Suomen ja Ruotsin Nato-ratifiointien ensimmäinen näytös, kun pääministeri Viktor Orbánin Fidesz-puolueen edustajat esittävät parlamentissa pohtivansa tarkkaan ratkaisujaan. Jokin delegaatiokin taitaa piipahtaa Suomessa.

Ensi viikolla Brysselissä jatkuvat Suomen, Ruotsin ja Turkin neuvottelut. Niissäkin näytellään neuvotteluja. Mutta mitäpä ei tehtäisi sen eteen, ettei Ruotsin Nato-jäsenyys jäisi kiinni ainakaan Suomesta.

Sinänsä vuosi Naton ovenraossa ei mene tyystin hukkaan. Suomen johdossa on ollut aikaa pohtia sitä valtavaa geopoliittista murrosta ja valtataistelua, jonka yhdeksi symboliksi käy Suomen Nato-jäsenyys.

Vuosi Naton eteisessä lienee selkiyttänyt niin Suomessa kuin Natossakin sitä, mitä Suomi Natosta hakee, saa ja muillekin tarjoaa.

Presidentti Sauli Niinistö vierailee ensi viikolla Yhdysvalloissa. Osin kyse on vienninedistämisestä, mutta vierailu päättyy Norfolkin sotilastukikohtaan Virginiassa.

Norfolk on toinen kahdesta vaihtoehdosta, kun pian ratkaistaan, keiden kanssa ja missä osassa Naton komentorakennetta Suomen ja Naton strategiset tavoitteet toteutuvat parhaiten.

Päätös Norfolkin ja Hollannissa sijaitsevan Brunssumin välillä on ennen kaikkea sotilaallinen. Myös Suomi vaikuttaa siihen, mikä on Euroopan-joukkojen komentajan, amerikkalaiskenraali Christopher Cavolin sotilaallinen neuvo asiasta. Cavoli on käynyt Suomessa, ja Niinistö tapasi hänet juuri Münchenin turvallisuuskonferenssissa.

Se, että Suomi, Ruotsi ja Norja olisivat samassa Norfolkin yhteisoperaatioesikunnassa, olisi ymmärrettävää. Kyse ei ole vain sotilaallisin perustein tehtävästä päätöksestä, vaan – kuten aina – valinnassa on vahva poliittinen ulottuvuus ja viesti niin itään kuin länteenkin.

Jos valinta on Norfolk, korostuu yhteys Yhdysvaltoihin, mikä on Venäjän naapurissa Naton pohjoisreunalla tärkeää.

Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.

QOSHE - Kolumni| Pitkä vuosi Naton ovenraossa ei mene Suomelta tyystin hukkaan - Anna-Liina Kauhanen Hs
menu_open
Columnists Actual . Favourites . Archive
We use cookies to provide some features and experiences in QOSHE

More information  .  Close
Aa Aa Aa
- A +

Kolumni| Pitkä vuosi Naton ovenraossa ei mene Suomelta tyystin hukkaan

6 14
01.03.2023

Presidentti Sauli Niinistö vierailee ensi viikolla Norfolkissa. Se on toinen vaihtoehdoista, kun pohditaan Suomen paikkaa Naton komentorakenteessa.

Suomen ja Ruotsin Nato-matkan etenemiseksi on tehty valtavasti töitä, mutta tilanne junnaa. Tässä sitä vain yhä odotellaan ratifiointeja Turkista ja Unkarista.

Käänteitä on riittänyt, vaikka niiden todellista painoarvoa on vielä vaikea arvioida. Suomessa ulkoasiainvaliokunta päätti, että eduskunta voi sinetöidä Suomen Natoon liittymisen ennen vaaleja ja Turkin ja Unkarin päätöksiä. Suomen liittymisestä Natoon haluttiin äänestää, ja äänestys on tänään........

© Helsingin Sanomat


Get it on Google Play