Rauha on vaikea määritellä, samoin turvallisuus. Milloin esimerkiksi kansainväliset yritykset ja sijoittajat voivat luottaa siihen, että Ukrainaan on riittävän turvallista palata.

Ukraina on ollut sodassa Venäjän kanssa vuodesta 2014, Krimin miehityksestä lähtien. Viime helmikuussa Venäjä aloitti suur­hyökkäyksen Ukrainaan. Silti on vaikea sanoa, alkoiko sota Krimin pienistä vihreistä miehistä vai ehkä jo silloin, kun Venäjä iski naapuriinsa Georgiaan elokuussa 2008. Mitä kyti silloin, kun luulimme kylmän sodan päättyneen?

Yhtä vaikea on sanoa, miksi Venäjä hyökkäsi helmikuussa. Joka tapauksessa syy perustui virhearvioihin.

Vladimir Putinin Venäjä tuhoaa Ukrainan valtiota ja kansaa. Samalla sota on yksi suurvaltataistelun näyttämöistä. Yhdysvallat, Kiina ja Venäjäkin ajavat asemiin, ja maailma uhkaa jakautua toisilleen vihamielisiin blokkeihin.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) kyseli kesällä, mistä tietää, alkoiko jo kolmas maailmansota. Se ei ollut vitsailua.

Erilaiset määritelmät eivät poista sitä tosiasiaa, että Ukrainassa on käynnissä suuri sota, jossa toinen osapuolista on ydinasevalta. Ukraina ei raportoi omista kaatuneistaan, mutta heitä on paljon. Venäjä terrorisoi tietoisesti siviilejä. On vuorokausia, jolloin Venäjä ampuu lähes sata ohjusta.

Sodalle ei näy loppua. Ukrainaa sekä tuhotaan että jälleenrakennetaan. Ukrainalaisia lähtee maasta palatakseen katsomaan, koska kotiin voisi tulla.

Rauhaa on vaikea määritellä, samoin turvallisuutta. Milloin esimerkiksi kansainväliset yritykset ja sijoittajat luottavat siihen, että Ukrainaan voi palata.

Tulitauko ei ole rauha. Sodan jäätyminen satunnaisiksi iskuiksi ei ole rauha.

Voi olla, että vasta historioitsijat määrittelevät, koska sota päättyi. Siitä, miten sodan pitäisi päättyä, on kuitenkin hyvin erilaisia käsityksiä. Ranska ja Saksa ovat eri mieltä kuin vaikkapa Viro ja Puola. Joidenkin mielestä Venäjä pitää nujertaa ja hajottaa. Joidenkin mielestä pitäisi neuvotella.

Ukraina ei saa hävitä eikä Venäjä voittaa. Eikä sota saa päästä laajenemaan.

Bulgarialainen politiikantutkija Ivan Krastev kirjoitti New York Times -lehden kolumnissaan, että Eurooppa pysyy sodassa yhtenäisenä, mutta rauha tuo esiin jännitteet.

Juuri nyt kansalaiset kautta Euroopan tukevat Ukrainan auttamista, mutta sotaankin voi turtua. Kansallinen itsekkyys nostaa päätään, kun ajat kovenevat – ja nehän kovenevat. Ukrainaa auttavien rivit voivat revetä.

Sota toi Eurooppaan energiakriisin ja inflaation. Liikkeellä olevien pakolaisten määrä ravisuttaa sekin yhteiskuntia. Valtaosa ukrainalaispakolaisista jää mahdollisimman lähelle Ukrainaa. He muuttavat väistämättä näiden maiden poliittista dynamiikkaa. Monessa maassa on edessä vaalivuosi, Suomessakin.

Muutos näkyy yllätyksinä. Vaikka vuosina 2015–2016 itäisen Keski-Euroopan maat ryhmittyivät vastustamaan maihin osoitettuja muutamia tuhansia turvapaikanhakijoita, nyt yksin Puolassa on arviolta 1,5 miljoonaa ukrainalaispakolaista. Heidät on otettu varsin lämpimästi vastaan. Se kertoo, että Venäjän hyökkäys meni itäeurooppalaisten tunteisiin.

Kun maailmanjärjestys ja turvallisuusjärjestelmä murtuvat, murtumakohtien terävät reunat raapivat myös Suomea. Suomi toimi nopeasti ja haki Natoon. Silti olemme, onneksi, sivuroolissa ja tarkkailijoita. Naton eteisestä kuitenkin näkee, ettei sotilasliitossakaan kaikilla ole samaa näkemystä tilanteesta saati tulevaisuuden turvallisuusratkaisuista.

Maantiede ja historia vaikuttavat vahvasti suomalaisten ajatuksiin sodasta, rauhasta, turvallisuudesta, liittolaisten merkityksestä ja sotilaallisesta liittoutumisesta.

Ukraina tarvitsee tukemme. Silti vain Ukraina itse voi päättää, milloin sen taistelu päättyy.

Rauhaa määritellään uusiksi, ja uusi käsitys rauhasta joutuu mukautumaan jatkuvasti muuttuviin olosuhteisiin. Se pysyy, ettei Venäjään voi luottaa.

Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.

QOSHE - Kolumni| Koska sota alkoi? Huomaammeko, kun se loppuu? - Anna-Liina Kauhanen Hs
menu_open
Columnists Actual . Favourites . Archive
We use cookies to provide some features and experiences in QOSHE

More information  .  Close
Aa Aa Aa
- A +

Kolumni| Koska sota alkoi? Huomaammeko, kun se loppuu?

7 5
22.12.2022

Rauha on vaikea määritellä, samoin turvallisuus. Milloin esimerkiksi kansainväliset yritykset ja sijoittajat voivat luottaa siihen, että Ukrainaan on riittävän turvallista palata.

Ukraina on ollut sodassa Venäjän kanssa vuodesta 2014, Krimin miehityksestä lähtien. Viime helmikuussa Venäjä aloitti suur­hyökkäyksen Ukrainaan. Silti on vaikea sanoa, alkoiko sota Krimin pienistä vihreistä miehistä vai ehkä jo silloin, kun Venäjä iski naapuriinsa Georgiaan elokuussa 2008. Mitä kyti silloin, kun luulimme kylmän sodan päättyneen?

Yhtä vaikea on sanoa, miksi Venäjä hyökkäsi helmikuussa. Joka tapauksessa syy perustui virhearvioihin.

Vladimir Putinin Venäjä tuhoaa Ukrainan valtiota ja kansaa. Samalla sota on yksi suurvaltataistelun näyttämöistä. Yhdysvallat, Kiina ja Venäjäkin ajavat asemiin, ja maailma uhkaa jakautua toisilleen vihamielisiin blokkeihin.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) kyseli kesällä, mistä tietää, alkoiko jo kolmas maailmansota. Se ei ollut........

© Helsingin Sanomat


Get it on Google Play