Lännessä on vasta havahduttu siihen, miten haluttomia muut kuin länsimaat ovat valitsemaan puolensa, kun pitäisi tuomita Venäjän hyökkäys Ukrainaan.
Maailman johtajat eivät ole juuri mistään samaa mieltä, mutta siitä he ovat yksimielisiä, ettei aika entinen palaa. Tämä vuosi ratkaisee, millaiseksi uusi maailmanjärjestys muotoutuu.
Jos Venäjä saa hyökkäyssodassaan nujerrettua Ukrainan tai otettua siitä osia itselleen, Euroopan unioni ja Nato menettävät uskottavuutensa globaaleina voimatoimijoina.
Maailman suurin diktatuuri Kiina seuraa, miten Venäjän käy. Kiina tukee Venäjää, mutta pitää siihen myös etäisyyttä niin, että taloussuhteet länteen eivät ole katkenneet. Lännen raja kulkee siinä, ettei Kiina aseista Venäjää hyökkäyssodassa Ukrainaa vastaan. Ainakin niin nyt sanotaan.
Kiina arvioi paitsi Venäjää, myös lännen vastausta Venäjälle, jotta Kiina voi kalibroida omat suunnitelmansa. Jos väkivalta kannattaa ja röyhkeydellä saa siirreltyä suvereenin valtion rajoja lännen seuratessa sivusta, tie on auki muillekin kuin Venäjälle. Uhka koskee Taiwania, jota Kiina pitää osanaan.
Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden sanoo maansa joukkojen puolustavan Taiwania, jos Kiina hyökkäisi. Emme tiedä, onko tämä Kiinasta uskottavaa.
Jos Kiina iskee Taiwaniin, sota Ukrainassa on vain yksi maailmansodan näyttämöistä.
Euroopan on joka tapauksessa lisättävä vastuuta Ukrainasta ilman Yhdysvaltojen nykyisen kaltaista tukea. Samaan aikaan länsi on saanut huomata, ettei muu maailma olekaan sen tukena.
Sota Ukrainassa korosti Euroopan ja Yhdysvaltojen suhteen merkitystä. Nato löysi itsensä. Vanha vihollinen Venäjä on myös uusi vihollinen.
Länsi on tietenkin yrittänyt toimia Venäjää vastaan myös diplomatialla. Liittolaisuudet ovat kuitenkin muutoksessa.
Uuden maailmanjärjestyksen jakolinjat eivät kulje niin, että vastakkain olisivat demokratiat ja autoritaariset maat. Se nähdään selvästi YK:ssa, kun yleiskokous on vaatinut Venäjää vetäytymään Ukrainasta.
Yleiskokouksen äänestyksessä sodan vuosipäivän alla Venäjän vetäytymistä Ukrainasta vaati 141 maata. Kiina, Intia ja 30 muuta maata pidättäytyivät äänestämästä. Venäjän lisäksi päätöslauselmaa vastusti tosin vain kuusi maata.
Päätöslauselma sai sinänsä vahvan tuen – kunhan sitä oli pyöristetty riittävästi.
Euroopassa on vasta havahduttu siihen, miten haluttomia muut kuin länsimaat ovat valitsemaan puolensa. Intian lisäksi myös Etelä-Afrikka varoo tuomitsemasta kovin jyrkästi Venäjää.
Lännen johtajien puheisiin on noussut uudenlainen analyysi globaalista etelästä – vihdoinkin.
Globaalilla etelällä tarkoitetaan Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa sijaitsevia matala- tai keskituloisia maita. Suuri osa globaalia etelää on pettynyt ja turhautunut länteen, jota pidetään ylimielisenä ja itsekeskeisenä. Länttä syytetään kaksinaismoraalista.
Koronaviruspandemiassa länsi rokotti omansa nopeasti, mutta jätti muut kärsimään. Pisteet pandemiapolitiikassakin keräsi Kiina.
Kolonialismin taakka ei ole kadonnut, minkä vaikkapa Ranska on saanut tuta Malissa. Ranskan joukkojen tilalle tuli Venäjän Wagner-armeija. Jo Neuvostoliitto tuki aikanaan monen Afrikan maan vapautusliikkeitä. Siksi Etelä-Afrikan sidos Venäjään on yhä vahva.
Kun Euroopassa on Afrikan näkökulmasta alueellinen sota, se on Euroopan ongelma.
Suomessakin jotkut tuohtuivat siitä, ettei globaali etelä ollut ensimmäisenä tuomitsemassa Venäjää. Ehdotettiin jopa kehitysavun katkaisemista.
Reaktio osoittaa, että kehityspolitiikasta puhutaan Suomessa yhä kuin menneessä maailmassa. Moni olisi valmis jättämään kehittyvät maat ja kehitysmaat Kiinan ja Venäjän etupiiriin.
Voi olla vaikea myöntää, että länsi laski oman arvovaltansa väärin. Länsi epäonnistui Kiinan ja Venäjän vaikutusvallan torjumisessa.
Länteen ei luoteta. Ilman luottamusta monenkeskinen kansainvälinen järjestelmä, esimerkiksi YK, ei pysy pystyssä. Jotta globaali etelä luottaisi länteen ja myös YK-järjestelmä saataisiin uudistettua toimivaksi turvallisuuden ja vakauden tuottajaksi, lännen on kuunneltava, mitä globaali etelä sanoo ja tarvitsee.
Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.
Kolumni| Globaali etelä syyttää länttä kaksinaismoraalista
5
50
09.03.2023
Lännessä on vasta havahduttu siihen, miten haluttomia muut kuin länsimaat ovat valitsemaan puolensa, kun pitäisi tuomita Venäjän hyökkäys Ukrainaan.
Maailman johtajat eivät ole juuri mistään samaa mieltä, mutta siitä he ovat yksimielisiä, ettei aika entinen palaa. Tämä vuosi ratkaisee, millaiseksi uusi maailmanjärjestys muotoutuu.
Jos Venäjä saa hyökkäyssodassaan nujerrettua Ukrainan tai otettua siitä osia itselleen, Euroopan unioni ja Nato menettävät uskottavuutensa globaaleina voimatoimijoina.
Maailman suurin diktatuuri Kiina seuraa, miten Venäjän käy. Kiina tukee Venäjää, mutta pitää siihen myös etäisyyttä niin, että taloussuhteet länteen eivät ole katkenneet. Lännen raja kulkee siinä, ettei Kiina aseista Venäjää hyökkäyssodassa Ukrainaa vastaan. Ainakin niin nyt sanotaan.
Kiina arvioi paitsi Venäjää, myös lännen vastausta Venäjälle, jotta Kiina voi kalibroida omat suunnitelmansa. Jos väkivalta kannattaa ja röyhkeydellä saa siirreltyä suvereenin valtion rajoja lännen seuratessa sivusta, tie on auki........
© Helsingin Sanomat
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Andrew Mitrovica
Mort Laitner
Grant Arthur Gochin
Priyamvada Gopal
Poonam Muttreja
Zaher Sahloul
Patrick Gathara
Obaid Mir
