Syntyvyyteen vaikuttaa mies |
Syntyvyyteen vaikuttaa mies
Kolumni|Lastensaanti tarkoittaa miehelle eri asiaa kuin viime vuosisadalla. Onko miehiä valmisteltu isyyteen?
Kirjoittaja on Helsingin Sanomien vakituinen kolumnisti.
Kun Ylioppilaslehti julkaisi tammikuussa esseen isäksi tulemisesta, yllätyin. En muista lukeneeni aiheesta koskaan omakohtaista juttua suomeksi.
Maaliskuussa luin toisen isyysesseen. Siinä The Atlanticin toimittaja etsii kirjoja, jotka kertovat koti-isistä. Niitä ei tahdo löytyä, eikä ihme: Yhdysvalloissa ei vielä 1970-luvullakaan ollut yhtäkään koti-isäksi itsensä ilmoittanutta miestä.
2000-luvun romaaneissa isät joko epäonnistuvat tai emaskuloidaan. Toimittaja kuvailee, kuinka kirjojen isät peruuttavat kännissä autolla lapsensa päältä ja päätyvät vankilaan tai toljottavat kalja kädessä televisiota aamusta iltaan lapsistaan piittaamatta. Niissä harvoissa kirjoissa, joissa isä on lapsilleen läsnä, hän näyttäytyy stereotyyppisen alfamiehen antiteesinä, vilttitossuna ja feminiinisenä nössönä. Hänestä on karissut kaikki seksikkyys, koska hän pyykkää, kokkaa ja vaihtaa vaippoja.
Missä olivat kulttuurituotteet, jossa isät hoitavat arkisesti lapsiaan ja säilyttävät mieheytensä?
Luin hiljattain Suomen Kuvalehdestä, että vuonna 1998 espanjalainen naisjärjestö palkitsi silloisen pääministerin Paavo Lipposen vuoden naisena. Syy: Lipponen piti 11 päivää isyysvapaata.
Näiden vähäisten esimerkkien valossa näyttäisi, että miesten mallit isyydestä perustuivat pitkään joko katastrofaaliselle epäonnistumiselle tai naismaisuudelle. Läsnä oleva isä on aliarvostettu, jopa halveksuttu, sillä hän tekee ”naisten hommia”. Koska nainen on läpi historian ollut miehelle alisteinen, mieheydestä luopuminen on vallasta luopumista ja siksi negatiivista. Jos alkaa kovasti isäilemään, on nainen.
Ajat ovat kuitenkin muuttuneet. Vielä viime vuosisadalla perheellistyminen tarkoitti miehelle, että kaikki jatkuu kuten ennenkin, mutta kotona odottavat lämmin ruoka, vaimo ja lapset. Nyt lasten hankkiminen merkitsee miehellekin omasta ajasta tinkimistä. Työ ja harrastukset eivät jatku entiseen tapaan lapsen synnyttyä, sillä parisuhteet ovat tasa-arvoistuneet. Muutos on suuri, ja miehellä on siinä ”menetettävää”.
Naiset ovat tasapainoilleet perheen ja työelämän yhdistämisen välillä pidempään.
Miehet epäröivät, naiset ovat valmiita.
Väestötieteilijöiden puheessa esiintyi 2000-luvun alussa naisten double burden, syntyvyyttä laskeva tuplataakka. Kun naiset sotien jälkeen siirtyivät työelämään, piti ensin hoitaa palkkatyö ja sitten koti. Lapsiluku pieneni. Kun miehet tasa-arvon edistyessä ottaisivat kodinhoidollisia tehtäviä kontolleen, syntyvyys elpyisi.
Niin ei käynyt, vaikka tasa-arvo edistyi. Väestöliiton mukaan isien osallistuminen lastenhoitoon on joissain tutkimuksissa jopa vähentänyt seuraavan lapsen syntymän todennäköisyyttä. Työn ja kodin hoitaminen on ollut miehille niin raskasta.
Syntyvyydestä puhutaan edelleen usein naisten näkökulmasta. Oman lähipiirini kolmikymppiset naiset taas puhuvat miehistä. Ovatko he valmiita vanhemmuuteen? Onko heitä valmisteltu siihen?
Heterosuhteissa miehet epäröivät, naiset ovat valmiita. Osa kokee isyydestä paineita. Meidän vanhempamme elivät yhteiskunnassa, jossa äitien hoivarooli oli suuri. Päivitettyä mallia isyydestä ei vielä oikein ole, ja samalla vanhemmuuden kriteereistä on tullut mahdottomia. Pitäisi olla tasapainoinen ja valmis, perheelle läsnä oleva uraohjus, säilyttää identiteettinsä ja kehittää itseään. Samat asiat mietityttävät toki naisiakin, mutta erilaisista äitiyden malleista on suoraan sanoen ylitarjontaa.
Myös hedelmällisyystietoisuudessa on aukkoja, Väestöliitosta kerrotaan. Miehet saattavat vähätellä lastensaannin vaikeutta, vaikka suomalaiset eivät ehdi saada niitä lapsia, jotka haluaisivat.
Kun perinteiset sukupuoliroolit vaihtuvat tasa-arvoisiin, internetin manosfääri haluaa palata menneeseen. Alfamies ei vaippoja vaihda! Nainen haluaa provider-miehen!
Arvot sukupuolten välillä eriytyvät jo. Siksi lapsista pitäisi puhua yhtä lailla arkisena niin miesten kuin naistenkin asiana. Lastenhoito on miehen oikeus – ja melko tavallista.
Kirjoittaja on journalisti.
Lue lisää kirjoittajalta
Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita