Talitiainen naputtelee räystään alla. Se on löytänyt lämpimän piilon paukkupakkaselta. Sinnikäs pieni lintu viihtyy ihmisen lähellä. Se on yksi harvoista lajeista, jotka ovat mukautuneet ihmisen aikaansaamiin ympäristömuutoksiin.

Talvien lämmettyä suuri osa talitiaisista talvehtii kotiseudullaan. Näin sillä on etulyöntiasema kilpailtaessa pesäpaikoista. Talitintin laulun tunnistamiseen ei tarvita luonnontieteilijää – titityy on raikunut jo isovanhempieni lapsuuden loruissa.

Laulussa on murteita. Laulu on myös muuttunut ajan myötä. Nykypäivän kaupunkitintit ilmoittavat itsestään nasevasti yhdellä tavulla, joka maalaisserkun slangissa taipuu kahteen. Ekologiset mullistukset ja luonnon äänimaailman kaventuminen muuttavat tintin lauluvalikoimaa.

Nautin vesilasiin lorisevasta kirkkaasta norosta. Pakkanen jäädytti vesiputket ja arjen luksus, virtaava käyttövesi, oli hetken pelkkää unelmaa. Retkeilyhenkisyydestä oli apua. Kaivoveden kantaminen kävi voimatreenistä. Sitten kiire ajoi edelle ja pakenimme kuntosalin kuumiin suihkuihin.

Saamelaiset sanoisivat sillä olevan birgetiä: kykyä pärjätä – sitä kuuluisaa sisua.

Saamelaiset sanoisivat sillä olevan birgetiä: kykyä pärjätä – sitä kuuluisaa sisua.

Kylmyys yllätti monen kodin. Kun kiireestä väsynyttä putkimiestä ei tavoitettu millään, nousi talon aiemman omistajan perimätieto arvoon. Vanhat vinkit osoittautuivat viisaiksi ja viikon sinnittelyn jälkeen vesi juoksi jälleen hanoissamme.

Kieli on mahdollistanut ihmisen ylivertaisuuden muiden lajien joukossa. Tarinointi on yhdistänyt ihmisjoukkoja ja -sukupolvia. On jaettu kokemuksia ja varoitettu vaaroista. Kieli kertoo historiasta, elämäntavoista ja kulttuurista. Aika ja olosuhteet vaikuttavat ilmaisuun.

Aivan niin kuin tiaisilla ilmastonmuutos on muuttanut ihmisen kieltä. Esimerkiksi inuiiteilla oli aiemmin kymmeniä – ellei satoja – lunta tai jäätä kuvaavaa sanaa. Talvien ja sääolojen muuttuessa on osasta sanoista tullut menneisyyttä. Kun aiemmat piirteet veden eri olomuodoista ovat kadonneet, jäävät turhat sanat unholaan.

Ilmastonmuutoksen eteneminen on edelleen ihmiselle mysteeri. Ovatko ikitalvet vai yhä lämpimämmät vuodenajat suomalaista tulevaisuutta? Vuodenvaihteessa, kun ankean musta talvi piti luontoa vielä kourissaan, vitsailin toivovani AMOCin sammuvan.

Atlantic Meridional Overturning Circulation eli AMOC on lämmintä vettä kierrättävä valtameren liike. Sen ansiosta Pohjolassa on viljavia kesiä ja talvia, joissa talitintti pärjää. Ilmastonmuutoksen ennustetaan vaimentavan merivirtauksia. Sen seurauksena tulevaisuuden Suomeen laskeutuu hyytävää jääkautta muistuttava kylmyys.

Vedän äidin tekemän villatakin päälleni ja anopin kutomat sukat jalkaan. Talo on viileä, mutta niin saakin olla. Jo yhden asteen pudotus sisälämpötilassa pienentää lämmitysenergian tarvetta viisi prosenttia. Se säästää sekä lompakkoa että luontoa.

Talitiainen pujahtaa piiloon. Saamelaiset sanoisivat sillä olevan birgetiä: kykyä pärjätä – sitä kuuluisaa sisua. Sana, jolla mukavuudenhaluinen suomalainen ei juuri voi kehuskella. Vielä ei kuulu tiyy eikä tityy, Kosiolaulut odottavat leudompia tuulia.

Kirjoittaja on Planetary Health -lääkäri.

© ESS