Indeksijarru eli korotusten leikkaaminen on taas noussut esiin. Viimeksi siitä on tempaistu Sipilän hallituksen aikana, kirjoittaa Aamulehden pääkirjoitustoimittaja Timo Ylihärsilä.
Aamulehti
Kävisikö kaupassa vai lähtisikö eläkkeelle? Viime vuoden loppupuolella harvinaisen moni pohti tätä ja päätyi jälkimmäiseen. Syynä oli raha. Jos jäi eläkkeelle jo viime vuoden puolella, eläkkeestä tuli suurempi kuin jos olisi venyttänyt eläkkeelle lähtöä vuodenvaihteen yli. Tällöin olisi pitänyt jatkaa palkallista työntekoa yli puoli vuotta, että olisi saanut henkilökohtaisen kirjanpitonsa tappiot kurottua.
Työeläkkeelle siirtyi viime vuonna 71 500 henkilöä, mikä oli 10 000 enemmän kuin edellisenä vuonna. Eläköitymisaalto johtui pitkälti työeläkkeiden vuodenvaihteen poikkeuksellisesta 6,8 prosentin korotuksesta, mikä taas aiheutui hintojen kovasta noususta. Vielä kertyvät, aikanaan maksuun tulevat työeläkkeet nousivat palkkakertoimen perusteella 3,8 prosenttia. Kansaneläkkeisiin tuli kaksi korotusta, yhteensä 7,7 prosenttia.
Erikoinen indeksivaikutus näkyi eniten osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtyneiden 61 vuotta täyttäneiden määrässä. Se 2,5-kertaistui 35 000:een. Näitä vasta harmaantuvia panttereita ei kuitenkaan lasketa eläkkeelle siirtyneisiin.
Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan työeläkkeelle siirryttiin pari kuukautta edellisvuotista aiemmin, ensimmäistä kertaa tilastoinnin aikana. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 62,2-vuotiaana. Etk arvioi, että tämä oli väliaikaista, ja eläkkeellesiirtymisikä kääntyy taas nousuun kohti 62,4 vuoden tavoitetta.
On olemassa termi ”työvoimaan kuulumisajan odote”, ja sen mukaan viime vuonna 15-vuotiaalla ihmisellä oli hiukan oikaisten edessä lähes 40-vuotinen työura. Tämä luku on noussut 2000-luvulla miehillä lähes neljä vuotta ja naisilla yli viisi. Pyöreä 40 vuotta voi tuntua ennakkoon pitkältä, mutta äkkiä tuo tuntuu menevän.
Ensi vuonna työeläkkeisiin ei taida tulla yhtä suurta korotusta. Suuruusluokan tietää vasta lokakuussa, sillä indeksikorotukset perustuvat hinta- ja ansiotason muutoksiin heinä–syyskuussa.
Työeläkeindeksi on noussut 2000-luvulla aina, paitsi vuonna 2016, jolloin eläkkeet jäivät edellisvuotiselle tasolle. Pienimpien eläkkeiden määriin vaikuttavaa kansaneläkeindeksiä jäädytettiin vuonna 2010, jotteivät eläkkeet laskeneet. Tätä indeksiä on myös nousun estämiseksi ensin leikattu ja sitten jäädytetty kahdeksi vuodeksi Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana. Samalla pienenivät kansaneläkeindeksiin sidotut monet tuet. Vuonna 2020 olikin vuorossa tasokorotus.
Sipilän hallituksen piti tervehdyttää valtiontaloutta, ja sitä se teki noinkin. Valtiovarainministerinä oli ensin kokoomuksen Alexander Stubb, sitten Petteri Orpo. Tuolloin inflaatio ei ollut yhtä kova kuin nyt. Indeksijarru on taas noussut kokoomuksen ja keskustan talouslinjauksiin. Jossain vaiheessa vielä kuulemme, että täysimääräinen indeksikorotus on kavala kannustinloukku, joka pitää eläkeläiset kotioloissa, vaikka nämä voisivat käydä välillä parantamassa työvoiman saatavuutta.
Kirjoittaja on Aamulehden pääkirjoitustoimittaja.
Kolumnit| Eläkeläisten jytky jäi kertalaakiksi eikä toista roimaa korotusta taida tulla
4
0
21.02.2023
Indeksijarru eli korotusten leikkaaminen on taas noussut esiin. Viimeksi siitä on tempaistu Sipilän hallituksen aikana, kirjoittaa Aamulehden pääkirjoitustoimittaja Timo Ylihärsilä.
Aamulehti
Kävisikö kaupassa vai lähtisikö eläkkeelle? Viime vuoden loppupuolella harvinaisen moni pohti tätä ja päätyi jälkimmäiseen. Syynä oli raha. Jos jäi eläkkeelle jo viime vuoden puolella, eläkkeestä tuli suurempi kuin jos olisi venyttänyt eläkkeelle lähtöä vuodenvaihteen yli. Tällöin olisi pitänyt jatkaa palkallista työntekoa yli puoli vuotta, että olisi saanut henkilökohtaisen kirjanpitonsa tappiot kurottua.
Työeläkkeelle siirtyi viime vuonna 71 500 henkilöä, mikä oli 10 000 enemmän kuin edellisenä vuonna. Eläköitymisaalto johtui pitkälti työeläkkeiden vuodenvaihteen........
© Aamulehti
visit website