Kuluneella hallituskaudella valtion pysyviä menoja on nostettu ainakin pari miljardia. Menoleikkausten suuruusluokan voi päätellä siitä, kirjoittaa pääkirjoitustoimittaja Timo Ylihärsilä.

Aamulehti

Kuukauden kuluttua on eduskuntavaalit pidetty. Arki on ankara, sillä seuraavalla hallituksella on julkisessa taloudessa tukittavana kahden vaalikauden aikana melkein 10 miljardin aukko. Aikaakaan ei ole paljon, sillä valtionvelan korkoihin menee jo tänä vuonna 2,5 miljardia euroa. Edes velkaantumisen kasvu pitäisi saada pysähtymään nyt, kun talous on kohtuullisessa kunnossa, ennen kuin seuraava kriisi painaa päälle.

Työkaluina ovat talouden ja työllisyyden kasvu, menoleikkaukset ja veronkorotukset. Puolueiden talousohjelmissa niiden painotuksissa on suuria eroja. Vasemmalla luotetaan enemmän talouskasvuun ja työllisyyteen, oikealla leikattaisiin menoja. Veroja joudutaan korottamaan joka tapauksessa.

Kuluneella hallituskaudella valtion pysyviä menoja on nostettu ainakin pari miljardia. Menoleikkausten suuruusluokan voikin päätellä siitä. Leikkuri toimii nopeimmin mutta kohdistuu kovimmin niihin, joilla muutenkin on vähiten. On selvää, ettei suuria menoluokkia sosiaaliturvaa ja koulutusta jätetä leikkausten ulkopuolelle. Oman riesansa tuo se, että osa menoista kasvaa. Hyvinvointialueiden on vaikea uskoa saavan sote-menoja kuriin ainakaan nopeasti. Puolustusmenojen pitkäaikainen kasvu syö sekin liikkumavaraa.

Talouskasvun varaan voi heittäytyä vain lujassa uskossa, sillä ainakaan vaalikauden puoliväliin mennessä nähtävissä ei ole kuin reilun prosentin vuosittaista kasvua vuosina 2024–2025 tämänvuotisen nollakasvun jatkoksi. Työllisten määrä kääntyi jo loppuvuonna pieneen laskuun, ja vaaliohjelmien jopa 80 prosenttiin toiveajateltua työllisyystavoitetta voi kuvata haasteelliseksi ainakin ilman työn verotuksen keventämistä. Politiikalla ei muutenkaan pystytä vaikuttamaan nopeasti talouskasvuun ja vaikutukset ovat joka tapauksessa epävarmoja.

Veroissa valtiontalouden kannalta huolestuttavaa on valmisteverojen lasku. Verokertymään syntyy lovi, kun polttoaineverojen ja autoveron tuotto pienenee sekä autokaupan hiljenemisen että sähköautojen osuuden kasvun takia. Kokonaisveroaste on Suomessa laskenut viime vuosikymmenen puolivälistä alkaen 44 prosentista tälle vuodelle ennustettuun 41,2:een. Lasku näyttää jatkuvan lähivuosina, mutta kiiluva silmä katsoo nyt ainakin maapohjan kiinteistöveroon, haittaveroihin ja arvonlisäverotuksen alennettuihin verokantoihin.

Työkalupakkia esitellään seuraavaksi ensi maanantaina, kun valtiovarainministeriö julkaisee meno- ja rakennekartoituksen sekä verokartoituksen. Lisäksi erillinen poikkihallinnollinen kasvutyöryhmä selvittää hallitusneuvotteluihin mennessä toimia, joilla kestävyysvajetta voisi kuroa. Sitten ihmetellään, tuliko tarpeeksi laajapohjainen hallitus jotta hartiat riittävät vaikeisiin päätöksiin vai liian laaja, kun kompromisseista ei tule loppua.

Sitä odotellessa voi vaikka vilkaista Tanskaa, jossa parlamentti päätti ammattiliittojen napinoista huolimatta juuri poistaa suuren rukouspäivän, palkallisen vapaapäivän rahoittamaan puolustusbudjettia. Oli havaittu, että valtio säästää rukouspäivästä 400 miljoonaa.

QOSHE - Kolumni| Tanska lopetti rukoilun, meillä uskotaan kasvun ihmeeseen - Timo Ylihärsilä
menu_open
Columnists Actual . Favourites . Archive
We use cookies to provide some features and experiences in QOSHE

More information  .  Close
Aa Aa Aa
- A +

Kolumni| Tanska lopetti rukoilun, meillä uskotaan kasvun ihmeeseen

4 10
03.03.2023

Kuluneella hallituskaudella valtion pysyviä menoja on nostettu ainakin pari miljardia. Menoleikkausten suuruusluokan voi päätellä siitä, kirjoittaa pääkirjoitustoimittaja Timo Ylihärsilä.

Aamulehti

Kuukauden kuluttua on eduskuntavaalit pidetty. Arki on ankara, sillä seuraavalla hallituksella on julkisessa taloudessa tukittavana kahden vaalikauden aikana melkein 10 miljardin aukko. Aikaakaan ei ole paljon, sillä valtionvelan korkoihin menee jo tänä vuonna 2,5 miljardia euroa. Edes velkaantumisen kasvu pitäisi saada pysähtymään nyt, kun talous on kohtuullisessa kunnossa, ennen kuin seuraava kriisi painaa päälle.

Työkaluina ovat talouden ja työllisyyden kasvu, menoleikkaukset ja veronkorotukset. Puolueiden talousohjelmissa niiden painotuksissa on suuria eroja. Vasemmalla luotetaan enemmän........

© Aamulehti


Get it on Google Play