Onko rakennusten purkamisinnossa kyseessä sama ilmiö kuin vaatteissa: kun on varaa ostaa uusi, ei kannata korjata vanhaa, kysyy toimittaja Tiina Vuorimäki.

Aamulehti

Uutisoidaanko 2050- tai 2060-luvulla, että Nokia-areena puretaan korjauskelvottomana? Jo muutamaa vuotta aiemmin on kenties purettu useita vuonna 2010–2020 valmistuneita toimisto- ja kauppakeskusrakennuksia.

Ihmiset huokaavat helpotuksesta, että sellaiset rumat ja romut poistuvat kaupunkikuvasta. Tilalle halutaan uutta, modernia ja tehokasta.

Kolmikymppinen rakennus on vääränlainen, tehoton ja sen korjaaminen on liian kallista – puhumattakaan viisikymppisistä taloista. Näin on ainakin nykyään. Tampereelta on purettu muun muassa toimistorakennus Tammelan puistokatu 21:ssä, se oli rakennettu vuonna 1986. Samalta kadulta purettiin pois 1970-luvulla rakennettu asuintalo ja sen liikesiipi. Purkaminen odottaa Kyttälässä useampaa rakennusta, jotka on rakennettu 1980-luvulla.

Onko kyseessä sama ilmiö kuin elektroniikassa ja vaatteissa? Kun on varaa ostaa uusi vaate, todella harva parsii reikiä, muodistaa mekkoja tai tekee kulahtaneen takin hyvistä osista ulkovaatteen lapselle. Toinen syy hylkäämiseen on materiaalien laatu, uusiokäyttö on hankalaa.

Luontoa säästävää kestävää kehitystä kertakäyttökulttuuri ei kuitenkaan ole, vaikka siihen olisikin juuri nyt varaa. Luontokato ja ilmastonmuutos uhkaavat. Suomalaisten laskennallinen ylikulutuspäivä on yleensä maaliskuun lopussa. Se on päivä, jolloin ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon biokapasiteetin.

Asunto-osakeyhtiöiden rakennuksia ei ole toistaiseksi purettu kovin usein. Tampereella esimerkistä käy Otavallanhovi. Se purettiin vuonna 2018, koska taloa vaivasi kosteus- ja homeongelma. Nykyään yhtiön hallitseman korjauskelvottoman rakennuksen purkamisesta ja uusrakentamisesta voidaan päättää yhtiökokouksessa neljän viidesosan määräenemmistöllä.

Suomessa ei ole kovin paljon vanhoja rakennuksia. Tilastokeskuksen mukaan maassamme oli vuoden 2020 lopussa 1 536 650 rakennusta. Yli satavuotiaita eli ennen vuotta 1921 valmistuneita rakennuksia oli noin 86 000 eli 6 prosenttia. Luvuissa eivät ole mukana kesämökit, maatalous- tai muut talousrakennukset. Asuinrakennuksista 60 prosenttia on rakennettu vuonna 1970 tai sen jälkeen.

Tampereen vanhin rakennus on Messukylän vanha kirkko. Kivikirkko rakennettiin arviolta vuonna 1510–1530. Suomen vanhimmat rakennukset ovat pääosin kirkkoja tai linnoja. Tavallisten ihmisten asuinpaikkoja on säilytetty harvemmin. Finlaysonin ja Tampellan tehdaskiinteistöt ovat jäljellä, mutta työläisten asunnot Amurissa on purettu pois.

Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja.

QOSHE - Kolumni | Puretaanko Nokia-areena neljänkymmenen vuoden kuluttua? - Tiina Vuorimäki
menu_open
Columnists Actual . Favourites . Archive
We use cookies to provide some features and experiences in QOSHE

More information  .  Close
Aa Aa Aa
- A +

Kolumni | Puretaanko Nokia-areena neljänkymmenen vuoden kuluttua?

4 0
21.03.2023

Onko rakennusten purkamisinnossa kyseessä sama ilmiö kuin vaatteissa: kun on varaa ostaa uusi, ei kannata korjata vanhaa, kysyy toimittaja Tiina Vuorimäki.

Aamulehti

Uutisoidaanko 2050- tai 2060-luvulla, että Nokia-areena puretaan korjauskelvottomana? Jo muutamaa vuotta aiemmin on kenties purettu useita vuonna 2010–2020 valmistuneita toimisto- ja kauppakeskusrakennuksia.

Ihmiset huokaavat helpotuksesta, että sellaiset rumat ja romut poistuvat kaupunkikuvasta. Tilalle halutaan uutta, modernia ja tehokasta.

Kolmikymppinen rakennus on vääränlainen, tehoton ja sen korjaaminen on liian kallista – puhumattakaan viisikymppisistä taloista. Näin on ainakin........

© Aamulehti


Get it on Google Play