Reservin kertausharjoitusten määrän merkittävä kasvu näkyy myös tuttavapiirissäni, kirjoittaa Aamulehden uutispäällikkö Tatu Airo.

Aamulehti

Perjantaina tulee vuosi siitä kun Venäjä aloitti hyökkäyksensä Ukrainaan. Venäjä ei onneksi ole onnistunut tavoitteessaan, mutta sodan seuraukset Ukrainassa ovat olleet hirvittäviä.

Kylmä hiki on varmasti virrannut Suomen ylimmillä päättäjillä useita kertoja toisen maailmansodan jälkeen, mutta helmikuu 2022 muutti maamme ulko- ja turvallisuuspoliittisia näkemyksiä ja näköaloja peruuttamattomasti. Vuosi on osoittanut, että Suomen puolustamiseksi on tehty fiksuja ratkaisuja, vaikka Nato-jäsenyyden välttämättömyys todettiin valtiojohdossa vasta tosipaikassa.

Puolustusvoimat on varautunut hyvin juuri sen kaltaiseen perinteiseen sodankäyntiin, joka nyt on todellisuutta Ukrainassa. Panssarivaunut ovat yhä kova sana taistelukentällä. Asevelvollisuuteen ja laajaan reserviin perustuva armeija on Suomen puolustuksen selkäranka myös osana Natoa.

Reservin kertausharjoitusten määrän merkittävä kasvu näkyy tuttavapiirissäni. Harva se viikko joku tuttu saa käskyn kertaamaan. Minäkin olin loppuvuodesta kertausharjoituksissa vuosien tauon jälkeen. Harjoitusjoukon henki oli poikkeuksellisen hyvä. Kenelläkään ei ollut tarvetta kyseenalaistaa harjoituksen mielekkyyttä.

Yksi asia oli selvästi muuttunut. Armeijassa puhutaan nyt avoimesti Venäjästä vihollisena valtion nimi mainiten. Toki ennenkin on ollut selvää, että ei tässä ruotsalaisten tai espanjalaisten uhkaa varten harjoitella, mutta nyt asioista puhutaan oikeilla nimillä. Puolustusvoimat kertoi jo kesällä julkisuuteen, että enää ei puhuta esimerkiksi ”keltaisesta valtiosta” vaan Venäjästä. Venäjä oli myös ykköspuheenaihe tauoilla reserviläisten kesken harjoituksessa, johon osallistuin.

Suomen reserviläisarmeijalla on jo melko pitkä historia. Minä olen reserviläinen neljännessä polvessa. Näistä polvista ensimmäinen vietti nuoruutensa talvi- ja jatkosodan rintamilla, me jälkipolvet olemme saaneet täyttää velvollisuutemme rauhan aikana. Kun olin armeijassa vuonna 2006, tositoimien eli sodan uhka tuntui melko teoreettiselta.

Sittemmin kertausharjoituksissa tunnelma on ollut erilainen. Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa, mutta ajatus ei enää tunnu täysin epärealistiselta. Jokaisen reserviläisen on hyvä pohtia omia valmiuksiaan. Harmillisen moni on eronnut reservistä, mutta huomattavasti suurempi määrä on päivittänyt osaamistaan kertausharjoituksissa.

Jos Venäjä olisi suunnitelmiensa mukaan vallannut nopeasti Kiovan vuosi sitten, Suomenkin turvallisuustilanne voisi olla nyt äärimmäisen huolestuttava. Ukrainalaisten urhea taistelu suojaa myös Suomea ja Eurooppaa. Ukrainan taistelukyky edellyttää länsimaiden ja Suomenkin jatkuvaa ja yhä suurempaa tukea. Ukraina ei saa hävitä.

Kirjoittaja on Aamulehden uutispäällikkö.

QOSHE - Kolumni| Olin vuosien jälkeen armeijan kertausharjoituksissa – Yksi asia oli muuttunut täysin - Tatu Airo
menu_open
Columnists Actual . Favourites . Archive
We use cookies to provide some features and experiences in QOSHE

More information  .  Close
Aa Aa Aa
- A +

Kolumni| Olin vuosien jälkeen armeijan kertausharjoituksissa – Yksi asia oli muuttunut täysin

3 0
22.02.2023

Reservin kertausharjoitusten määrän merkittävä kasvu näkyy myös tuttavapiirissäni, kirjoittaa Aamulehden uutispäällikkö Tatu Airo.

Aamulehti

Perjantaina tulee vuosi siitä kun Venäjä aloitti hyökkäyksensä Ukrainaan. Venäjä ei onneksi ole onnistunut tavoitteessaan, mutta sodan seuraukset Ukrainassa ovat olleet hirvittäviä.

Kylmä hiki on varmasti virrannut Suomen ylimmillä päättäjillä useita kertoja toisen maailmansodan jälkeen, mutta helmikuu 2022 muutti maamme ulko- ja turvallisuuspoliittisia näkemyksiä ja näköaloja peruuttamattomasti. Vuosi on osoittanut, että Suomen puolustamiseksi on tehty fiksuja ratkaisuja, vaikka Nato-jäsenyyden välttämättömyys todettiin valtiojohdossa vasta tosipaikassa.........

© Aamulehti


Get it on Google Play