Energiakriisi näkyy myös lautasella, kun suomalaiset kasvihuoneet pysyvät pimeinä. Täytyy toivoa, ettei meille tule pakkopaluuta pelkkiin juuresraasteisiin ja etikkasäilykkeisiin, kirjoittaa Aamulehden toimittaja Nina Lehtinen.

Aamulehti

Ihana arki on palannut. Taas saa luvan kanssa syödä terveellisesti: kevyitä salaatteja ja kasviksia. Vai saammeko?

Koko viime vuosi oli huonojen uutisten tykitystä, mutta yksi pysäyttävimmistä oli Aamulehden juttu kangasalalaisesta Lahtelan puutarhasta, jossa viljellään kasvihuoneissa salaattia ympäri vuoden (AL 17.12.2022).

Lue lisää: Tällä yrittäjällä voisi olla miljoonan euron sähkölasku – Juha Torkkel joutuu nyt tekemään poikkeuksellisia ratkaisuja puutarhallaan Kangasalla

Energiakriisin ajan Torkkelin yrittäjäperhe on taistellut sähkön hintoja vastaan, siksi suuri osa kasvihuoneista pysyy nyt pimeänä. Sähkön hinta vaikuttaa erityisesti kotimaisen kurkun ja tomaatin viljelyyn, mikä heijastuu ruokakaupassa tuoreiden vihannesten hintoihin.

Ongelmia voi tulla jopa saatavuuteen. Jutussa Juha Torkkel epäili, että Suomessa voidaan vielä palata perinteiseen aikatauluun, jossa viljellään auringonkierron mukaan.

Ajatus on epämukava. Vielä 1970–1980-luvuilla tuoreiden vihannesten saatavuus oli jotain ihan muuta kuin nyt. Sydäntalvella tankattiin vitamiineja tuontiappelsiineista. Koulujen ruokalistoilla komeili juurespala tai rusinoilla ryyditetty lantturaaste.

En vieläkään innostu pikkeleistä, sillä niiden mausta tulee mieleen etikkasäilykkeet. Se oli pohjoisilla leveysasteilla suosittu vihannesten säilöntämenetelmä ennen arkku- ja jääkaappipakastimia. Silloin kun kerrostaloihinkin rakennettiin vielä kylmäkellarit.

Mitä vaatimaan tottunut, valistunut nykykuluttaja syö, jos kotimaista tomaattia, salaattia ja kurkkua ei olekaan enää saatavilla?

Vuodenvaihteessa kaupan keskusliikkeet kertoivat, että vuoden 2023 ruokatrendejä ovat hinta, helppous ja hyvinvointi. Vielä vuosi sitten hintaan ei kiinnitetty mitään huomiota vaan vastaava kolmen kärki oli hyvinvointi, monipuolisuus ja elämyksellisyys. Jälkimmäisellä tarkoitettiin muun muassa hevi-tiskin trendihedelmiä ja -vihanneksia.

Hankin korona-aikana siirtolapuutarhamökin. Sain palstan, jonka kasvillisuudessa näkyy sata vuotta sitten perustettujen siirtolapuutarhojen alkuperäisidea: ruokahuollon takaaminen. Palstallani on niin kesä-, syys- kuin talviomenalajike. Marjapuskia on sen verran monta, että suurempikin suku on saanut mehumaijansa täyteen.

Mitä tein minä, yltäkylläisyyteen tottunut nykyihminen, kun sain tämän helmen? Ensitöikseni harvensin marjapuskia ja istutin kukkivia kasveja tilalle. Halusin elämyksiä, enkä todellakaan ajatellut hyötyjä. Tänä vuonna toimin toisin, ja panostan hyötypuutarhaan. Saattaa olla, että istutan jopa maa-artisokkaa, joka on kuin tehty Suomen ankarissa oloissa viljeltäväksi.

Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja.

QOSHE - Kolumni| Mitä hyvinvointiin panostava nykyihminen syö, jos tuoreita tomaatteja ei saakaan enää ympäri vuoden? - Nina Lehtinen
menu_open
Columnists Actual . Favourites . Archive
We use cookies to provide some features and experiences in QOSHE

More information  .  Close
Aa Aa Aa
- A +

Kolumni| Mitä hyvinvointiin panostava nykyihminen syö, jos tuoreita tomaatteja ei saakaan enää ympäri vuoden?

4 1
09.01.2023

Energiakriisi näkyy myös lautasella, kun suomalaiset kasvihuoneet pysyvät pimeinä. Täytyy toivoa, ettei meille tule pakkopaluuta pelkkiin juuresraasteisiin ja etikkasäilykkeisiin, kirjoittaa Aamulehden toimittaja Nina Lehtinen.

Aamulehti

Ihana arki on palannut. Taas saa luvan kanssa syödä terveellisesti: kevyitä salaatteja ja kasviksia. Vai saammeko?

Koko viime vuosi oli huonojen uutisten tykitystä, mutta yksi pysäyttävimmistä oli Aamulehden juttu kangasalalaisesta Lahtelan puutarhasta, jossa viljellään kasvihuoneissa salaattia ympäri vuoden (AL 17.12.2022).

Lue lisää: Tällä yrittäjällä voisi olla miljoonan euron sähkölasku – Juha Torkkel joutuu nyt tekemään poikkeuksellisia ratkaisuja puutarhallaan........

© Aamulehti


Get it on Google Play