Sähkölaskuun ei ole täysin tasapuolista tukimallia, mutta hallituksen kaavailema malli kohtelee eri elämäntilanteessa olevia epätasaisesti.

Aamulehti

"Asian kuuluisi olla niin, ettei sähkö voi maksaa 45:tä senttiä kilowattitunnilta, vaan enintään 20 senttiä. Silloin se hyödyttäisi kaikkia”, sanoo Marko Halonen.

”Mitä, jos sähkösopimuksen hinta on juuri alle 10 sentin ja silti on pienet tulot”, sanoo Krista Vaarala.

”Valtio lyö rahaa kansalaisten sähkötukiin, mutta sähköyhtiöiden hinnoitteluun ei voida muka puuttua”, sanoo Jarmo Vähätalo.

”Me jotka kulutamme sähköä vähemmän, emme saa mitään. Kuitenkin sähkön hinnannousu koskee eniten yksin asuvia, yksinhuoltajia ja eläkeläisiä”, sanoo Tiina Mäkelä.

Näin kommentoivat nämä neljä tamperelaista, kun haastattelin heitä hallituksen kaavailemasta suorasta sähkötuesta. Sataprosenttisen tasapuolista sähkön hinnannousun korvaavaa mallia ei ole, mutta hallituksen kaavailema suora korvausmalli voi kohdella eri elämäntilanteessa ja tulotasolla eläviä ihmisiä epäreilusti.

Otetaan esimerkki. Eläkeläisrouva asuu omakotitalossa yksin ja maksaa sähköstään 9,99 senttiä kilowattitunnilta. Koska hallitus ei aio tukea niitä, joiden sähkösopimuksen hinta on alle 10 senttiä kilowattitunnilta, rouva ei saa hallituksen kertatukea. Silti hänenkin sähkönsä hinta on voinut viime kuukausina vaikkapa kaksinkertaistua aiemmasta.

Hänen naapurissaan asuu hyvin toimeen tuleva, jonka sähkösopimuksen hinta on 20 senttiä kilowattitunnilta.

Jos molempien talojen sähkönkulutus olisi joulukuussa suhteellisen maltillinen 1 200 kilowattituntia, eläkeläisrouva maksaisi sähköstään 198 euroa eikä saisi hallituksen kertakorvauksesta mitään. Hänen naapurinsa saisi hallituksen tukea ja maksaisi sähköstään 75 euroa eli paljon vähemmän kuin eläkeläisrouva.

Jos naapurin sähkön hinta olisikin 40 senttiä kilowattitunnilta, hän maksaisi hallituksen tuen jälkeen sähköstään 195 euroa eli 3 euroa vähemmän kuin eläkkeen turvin elävä rouva.

Kulujen suhde toki kääntyy toisin päin ja kasvaa, kun asuntojen sähkönkulutuskin kasvaa. Ja esimerkkini eläkeläinenkin hyötyy sähkön väliaikaisesta arvonlisäveroalennuksesta ja voi ehkä hakea Kelalta sähkötukea – kunhan sähkölasku on riittävän iso.

On selvää, että sähkö on nyt niin kallista, että se uhkaa ajaa monet perikatoon ja jotakin sille on tehtävä. Olisiko siis mahdollista, että sähkö ei yksinkertaisesti saisi maksaa jonkin tietyn senttimäärän yli, kuten Marko Halonen yllä ehdottaa?

Lue lisää: Lakiluonnos sähkötuesta valmis: Omavastuun raja laskee, maksimituki 700 euroa kuukaudessa

On omat ongelmansa siinäkin, että valtio auttaa yhdessä asiassa, mutta ei toisessa. Miten otetaan huomioon heidät, joiden auton polttoainekulut ovat nousseet huomattavasti? Työmatkakulun väliaikainen korotus auttaa hiukan töissä käyviä, mutta entä työttömät, eläkeläiset ja kotiäidit tai -isät?Ainakin maaseudulla asuvilla ajokilometrejä voi kertyä.

Entä ne, joiden rahat eivät tahdo riittää ruokaan? Pitäisikö alentaa ruuan arvonlisäverotusta?

Tai lainankorkojen nousu? Se on nostanut monien kuluja satoja euroja kuukaudessa. Palautetaan asuntolainojen korkovähennys, niinkö?

Entä ne, joiden lämmityskulut ovat nousseet ehkä tuntuvastikin?

Kun valtio alkaa verovaroin ja velalla korvata kansalaisten kohoavia kustannuksia, listalle ei tule loppua.

Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja.

QOSHE - Kommentti| Varakas voi selvitä puolta pienemmällä sähkölaskulla kuin pienituloinen – hallituksen korvausmalli voi synnyttää kummallisia tilanteita - Minna Ala-Heikkilä
menu_open
Columnists . News Actual . Favourites . Archive
We use cookies to provide some features and experiences in QOSHE

More information  .  Close
Aa Aa Aa
- A +

Kommentti| Varakas voi selvitä puolta pienemmällä sähkölaskulla kuin pienituloinen – hallituksen korvausmalli voi synnyttää kummallisia tilanteita

4 1 7
13.01.2023

Sähkölaskuun ei ole täysin tasapuolista tukimallia, mutta hallituksen kaavailema malli kohtelee eri elämäntilanteessa olevia epätasaisesti.

Aamulehti

"Asian kuuluisi olla niin, ettei sähkö voi maksaa 45:tä senttiä kilowattitunnilta, vaan enintään 20 senttiä. Silloin se hyödyttäisi kaikkia”, sanoo Marko Halonen.

”Mitä, jos sähkösopimuksen hinta on juuri alle 10 sentin ja silti on pienet tulot”, sanoo Krista Vaarala.

”Valtio lyö rahaa kansalaisten sähkötukiin, mutta sähköyhtiöiden hinnoitteluun ei voida muka puuttua”, sanoo Jarmo Vähätalo.

”Me jotka kulutamme sähköä vähemmän, emme saa mitään. Kuitenkin sähkön hinnannousu koskee eniten yksin asuvia, yksinhuoltajia ja eläkeläisiä”, sanoo Tiina Mäkelä.

Näin kommentoivat nämä neljä tamperelaista, kun haastattelin heitä........

© Aamulehti


Get it on Google Play