Moni kummastelee, miten Suomi voi olla maailmaan onnellisin maa. Onni on vaikeasti tunnistettavaa, kirjoittaa Aamulehden toimittaja Minna Ala-Heikkilä.
Aamulehti
Puoluejohtajat suorastaan kilpailivat kevättalvella käytyjen eduskuntavaalien televisiotenteissä siitä, kuka heistä keksii Suomesta eniten puutteita ja ongelmia. Lääkäriin ei pääse. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on epäonnistunut. Vanhukset eivät saa hoivaa. Työvoimapula uhkaa, puoluejohtajat luettelivat kilvan.
Nämä ovat tosia asioita, mutta yhtä totta on sekin, että elämme turvallisessa maassa, jossa yhä saa sairaanhoitoa, sosiaaliturvaa ja koulutusta.
Suomi nimettiin tänä vuonna jo kuudennen kerran peräkkäin maailman onnellisimmaksi maaksi, mutta moni suomalainen epäilee, ettei World Happiness Report -tutkimuksen tulos voi pitää paikkaansa.
Kuitenkin jos hetkeksi pysähtyy miettimään olosuhteita eri puolilla maailmaa, ehkä Suomi sittenkin ansaitsee olla kärkisijoilla – arvioi sitten rikollisuutta ja muuta turvallisuutta, köyhyyttä ja tuloeroja, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia, demokratiaa ja sananvapautta, sosiaaliturvaa, arjen sujuvuutta tai ympäristön tilaa.
Voi myös olla, että onnellisuustutkimus osin mittaa asioita, jotka eivät aina ole yhteydessä ihmisen tuntemukseen onnesta, sillä maita asetetaan järjestykseen esimerkiksi kansalaisten terveystietojen sekä koulutustasosta, taloudesta ja korruptiosta saatavien mittareiden perusteella.
On selvää, että esimerkiksi kansantalouden kehityksellä ja maan vauraudella on vaikutusta kansalaisten hyvinvointiin, samoin kuin henkilökohtaisella tulotasolla, terveydentilalla ja koulutusmahdollisuuksilla. Mutta ne eivät mittaa kaikkea. Onni on muutakin, vaikeammin tunnistettavaa. Eri ihmisille se voi merkitä eri asioita, mutta luultavimmin se monille merkitsee muun muassa merkityksellisyyden kokemusta sekä sisäistä turvaa, rauhaa ja tasapainoa. Ne rakentuvat muun muassa mahdollisuudesta rakastaa ja tulla rakastetuksi, mahdollisuudesta toteuttaa itseään ja syventyä omiin kiinnostuksen kohteisiinsa, luontoyhteydestä sekä toimivista ihmissuhteista ja yhteisöllisyydestä.
Suomessa on erikoinen tapa puhua lapsista ja vanhemmuudesta, parisuhteesta, sukulaisista, työyhteisöstä ja joskus jopa ystävistä. Ne nähdään herkästi rasitteiksi ja niistä puhutaan ongelmalähtöisesti. Yksilöä ja itsenäisyyttä korostetaan, vaikka peruslähtökohta kai on, että ihmisolento voi hyvin yhteydessä muihin. Ääntä kohti, on minun mottoni.
Haluan myös uskoa, että ihminen voi paremmin, jos hän pyrkii hyvään. Härskisti, vilpillisesti ja ahneesti omaa etuaan ajavat ja kaikesta vain oman hyötynsä irti ottavat tuskin lopulta tuntevat rauhaa, hyvää mieltä ja levollisuutta.
Kirjoittaja on Aamulehden uutistoimittaja.
Kolumni| Onni on muutakin kuin rahaa ja vaurautta
7
0
17.05.2023
Moni kummastelee, miten Suomi voi olla maailmaan onnellisin maa. Onni on vaikeasti tunnistettavaa, kirjoittaa Aamulehden toimittaja Minna Ala-Heikkilä.
Aamulehti
Puoluejohtajat suorastaan kilpailivat kevättalvella käytyjen eduskuntavaalien televisiotenteissä siitä, kuka heistä keksii Suomesta eniten puutteita ja ongelmia. Lääkäriin ei pääse. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on epäonnistunut. Vanhukset eivät saa hoivaa. Työvoimapula uhkaa, puoluejohtajat luettelivat kilvan.
Nämä ovat tosia asioita, mutta yhtä totta on sekin, että elämme turvallisessa maassa, jossa yhä saa sairaanhoitoa, sosiaaliturvaa ja koulutusta.
Suomi nimettiin tänä vuonna jo kuudennen kerran........
© Aamulehti
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Andrew Mitrovica
Gideon Levy
Marwan Bishara
Belen Fernandez
Timotej Milanov
Tafi Mhaka
Ahmadi Ali
