Kun peruskoulua, ammattikoulua, lukiota ja korkeakoulua on uudistettu pala kerrallaan, on syntynyt eroja voimistavia rakenteita joka tasolle, kirjoittaa Aamulehden toimituspäällikkö Kimmo Koski.

Suomalaista koulupolkua lapsesta nuoreksi aikuiseksi on pidetty yhtenä kansakuntamme menestyksen kulmakivenä. Jokaiselle on pyritty takaamaan ainakin elämän alkuun samanlaiset mahdollisuudet menestyä.

2000-luvulla koulupolun jokaista osaa on muutettu ja nyt se oirehtii vakavasti. Perusosaaminen rapautuu. Oppilaiden välisiä eroja on ollut aina, mutta erot ovat kasvaneet voimakkaasti myös suomenkielisten joukossa. Erot oppimistuloksissa heijastavat yhä enemmän sosiaalista taustaa ja sukupuolten väliset erot ovat poikkeuksellisen suuret.

Aiemmin koulupolku oli kuin suppilo, jonka alkupäässä kaikille pyrittiin opettamaan samat taidot. Valinnan mahdollisuudet lisääntyivät sitä mukaan, mitä vanhemmaksi ja taitavammaksi kasvoi.

Nykyään tuo suppilo on käännetty toisinpäin. Peruskoulua on uudistettu suuntaan, joka suosii kehittyneimpiä, omatoimisimpia ja niitä, jotka saavat vanhemmilta tukea. Eroja syntyy, kun erilaisia taito- tai kouluvalintoja ryhdytään tekemään aina vain aiemmin. Samalla polun alun valinnat määrittävät myöhempiä valintoja yhä tiukemmin.

Eroja voimistavia rakenteita on aivan vaivihkaa syntynyt eri tasoille. Nostan esiin muutamia esimerkkejä.

1. Peruskoulun arkeen on tuotu itseohjautuvuutta, valintoja ja digitaaliset välineet. Psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen on huomauttanut monta kertaa, että lapsen omiin kykyihin oppia ja omaksua luotetaan jo liikaa. Oletetaan, että jokainen oppii perusasiat kuin itsestään.

2. Vanhemmista on tullut koulunkäynnin osallisia. Ennen näin ei ollut. Ne lapset, joiden vanhemmilla on aikaa ja osaamista auttaa valinnoissa ja koulussa, erottuvat. Jos vanhemmat eivät tue, voi edessä olla vaikeuksia.

3. Valintoja tehdään liian aikaisin. Nykyinen rakenne voi vaatia yläkoululaiselta tai lukiolaiselta liian valmiita tai lopulliselta tuntuvia valintoja, vaikka moni on valmis ajattelemaan todellisia taipumuksiaan vasta parikymppisenä.

4. Nykyään ammattikoulutuksessa luotetaan vähemmän käytännön opetukseen, enemmän omatoimisuuteen ja yritysten rooliin opettajana. Toimiiko tämä todella?

5. Onko ylioppilaskirjoitusten painoarvo kasvanut liian suureksi? Korkeakoulujen todistusvalinta suosii entistä voimakkaammin parhaita lukioita, joissa on parhaat opettajat. Se myös lisää opiskelijoiden paineita ja voimistaa eroja koko maassa. Esimerkiksi pieneltä paikkakunnalta tulevan, myöhemmin opiskelusta innostuneen nuoren mahdollisuutta korkeakouluopintoihin on vaikeutettu merkittävästi.

Kirjoittaja on Aamulehden toimituspäällikkö.

QOSHE - Kolumni| Onko suomalainen koulupolku pilalla, kun se synnyttää yhä suurempia eroja? - Kimmo Koski
menu_open
Columnists Actual . Favourites . Archive
We use cookies to provide some features and experiences in QOSHE

More information  .  Close
Aa Aa Aa
- A +

Kolumni| Onko suomalainen koulupolku pilalla, kun se synnyttää yhä suurempia eroja?

2 0
01.03.2023

Kun peruskoulua, ammattikoulua, lukiota ja korkeakoulua on uudistettu pala kerrallaan, on syntynyt eroja voimistavia rakenteita joka tasolle, kirjoittaa Aamulehden toimituspäällikkö Kimmo Koski.

Suomalaista koulupolkua lapsesta nuoreksi aikuiseksi on pidetty yhtenä kansakuntamme menestyksen kulmakivenä. Jokaiselle on pyritty takaamaan ainakin elämän alkuun samanlaiset mahdollisuudet menestyä.

2000-luvulla koulupolun jokaista osaa on muutettu ja nyt se oirehtii vakavasti. Perusosaaminen rapautuu. Oppilaiden välisiä eroja on ollut aina, mutta erot ovat kasvaneet voimakkaasti myös suomenkielisten joukossa. Erot oppimistuloksissa heijastavat yhä enemmän sosiaalista taustaa ja........

© Aamulehti


Get it on Google Play