Pirkanmaalla päivystys on liian usein ainoa paikka, johon apua tarvitseva lopulta pääsee ja saa ammattilaisen arvion tilanteestaan, kirjoittaa Aamulehden toimittaja Kati Kalliosaari.
Aamulehti
Työssä käyvänä minulla on etuoikeus käyttää työterveyden palveluita ja olen päässyt vähän vieraantumaan julkisten sote-palveluiden todellisuudesta. Varsinkin, kun omat lapset ovat jo aikuisia ja ikääntyneet vanhemmatkin siirtyneet ajasta ikuisuuteen. Myönnän ajatelleeni, että ainahan ihmiset jostain rutisevat, mutta meillä palvelut kuitenkin pääsääntöisesti pelaavat ja asiat ovat suhteellisen hyvin. Ongelmat löivät silmille vasta, kun päivystysten ruuhkista tuli etusivun uutinen ja pieniä sydänpotilaita oli määrä ryhtyä lennättämään naapurimaihin leikattavaksi.
Karu herätys todellisuuteen oli myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arviointiraportti Pirkanmaan sotesta vuosilta 2021–2022, eli ajalta juuri ennen hyvinvointialueen aloittamista. Raportin mukaan noin puolet sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjistä oli tyytymättömiä palvelujen sujuvuuteen. Kiireettömän asian vuoksi perusterveydenhuollon lääkärivastaanottoa odottaneista alle puolet pääsi vastaanotolle seitsemän vuorokauden kuluessa. Laihana lohdutuksena voi todeta, että osuus vastasi maan keskiarvoa.
Eniten parannettavaa oli lapsiperheiden sekä ikääntyneiden palvelujen saatavuudessa. Noin puolet lapsiperhepalveluja tarvinneista piti niitä riittämättöminä, ja osuus oli maan suurin. Erityisen vaikeaksi koettiin lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuus. Tämä on jo surullista, sillä lasten ja nuorten hyvä hoito on ollut Suomessa kunnia-asia. Nuoruusiässä ongelmiin voidaan vielä tarttua ja muuttaa elämän suunta hyväksi. Jokainen syrjäytynyt nuori maksaa elämänsä aikana noin 1,2 miljoonaa euroa yhteiskunnalle, inhimillisestä tuskasta nyt puhumattakaan.
Kehittämistarvetta nähtiin myös ikääntyneiden kotihoidon ja asumispalvelujen saatavuudessa. Tehostetussa palveluasumisessa asuvien yli 75-vuotiaiden osuus laski vuoden 2019 tasolle, vaikka tähän ikäryhmään kuuluvien määrä on koko ajan kasvanut. Säännöllistä kotihoitoa saaneiden osuus oli niin ikään vähentynyt voimakkaasti vuodesta 2018 lähtien. Taustalla oli hoivapaikkojen määrän merkittävä pudotus hoitajamitoituksen ja henkilöstöpulan vuoksi, mutta arvatenkin myös se, että kunnat ovat pantanneet investointeja asumispalveluihin sote-uudistusta odotellessaan. Vaille riittävää tukea jääneet ikäihmiset päätyvät päivystyksiin ja jäävät jumiin vuodeosastoille, kun kotihoitoa tai hoivakotipaikkaa ei ole tarjolla.
Tätä taustaa vasten Taysin päivystyksen ruuhkautuminen ei ihmetytä enää yhtään. Kun peruspalvelut sakkaavat, apua haetaan Acutasta. Pirkanmaalla päivystys on liian usein ainoa paikka, johon apua tarvitseva lopulta pääsee ja saa ammattilaisen arvion tilanteestaan.
Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja.
Kolumni| Kun peruspalvelut sakkaavat, apua haetaan Acutasta – Taysin päivystyksen ruuhkautuminen ei ihmetytä enää yhtään
3
0
16.02.2023
Pirkanmaalla päivystys on liian usein ainoa paikka, johon apua tarvitseva lopulta pääsee ja saa ammattilaisen arvion tilanteestaan, kirjoittaa Aamulehden toimittaja Kati Kalliosaari.
Aamulehti
Työssä käyvänä minulla on etuoikeus käyttää työterveyden palveluita ja olen päässyt vähän vieraantumaan julkisten sote-palveluiden todellisuudesta. Varsinkin, kun omat lapset ovat jo aikuisia ja ikääntyneet vanhemmatkin siirtyneet ajasta ikuisuuteen. Myönnän ajatelleeni, että ainahan ihmiset jostain rutisevat, mutta meillä palvelut kuitenkin pääsääntöisesti pelaavat ja asiat ovat suhteellisen hyvin. Ongelmat löivät silmille vasta, kun päivystysten ruuhkista tuli etusivun uutinen ja pieniä sydänpotilaita oli määrä........
© Aamulehti
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Andrew Mitrovica
Mort Laitner
Gideon Levy
Grant Arthur Gochin
Priyamvada Gopal
Poonam Muttreja
Zaher Sahloul
Patrick Gathara
Obaid Mir
