Eläkejärjestelmä kuuluu sosiaaliturvan peruspilareihin, se luo luottamusta ja hyvin toteutettuna sisäistä koheesiota. Myönteisten onnellisuustutkimustulosten yhtenä taustatekijänä on pidetty juuri luottamusyhteiskuntaa, kuten presidentti Stubb puheessaan mainitsi. Presidenttiehdokas Olli Rehn korosti myös luottamusta, meidän on voitava katsoa toisiamme silmiin samalta tasalta.
Nykyiset ansioeläkkeemme pohjautuvat 1960-luvun alussa säädettyyn TEL-eläkkeeseen. Järjestelmä luotiin demokratiamme ylähuoneessa, eli järjestöjen välisin neuvotteluin. Jos järjestelmään on myöhemmin halunnut puuttua niin ”näpit irti!” on ollut demokraattisen sentralismin vastaus.
Petteri Orpon hallitus lähti loogisesti kestämättömältä pohjalta, minkä Orpo vaaliohjelmassaan julisti: ”On pakko leikata, palkkaverotusta on alennettava.”
Leikkauspakko syntyi valtion velkaantumisesta, mitä palkkaverotuksen keventäminen kiihdyttää. Orpo ei katso meitä suoraan silmiin samalta tasalta.
Työtulovähennys tehdään suoraan verosta ja hyödyttää suoraan palkansaajaa. Se on alun perin kokoomuksen keksintö ja sitä lisättiin nyt vuodenvaiheessa runsaalla sadalla eurolla 2140 euroon.
Kysymys kuuluu, kuinka paljon työllisyys ja palkansaajain ahkeruus kasvoivat tämän korotuksen johdosta vuodenvaiheessa? Ekonomisteilta varmaan löytyy vastaus edellisten korotusten tiukan analyysin perusteella. – Uskonpahan vain, että ainoastaan kulutuksen kasvun vaikutus voidaan arvioida joten korotuksen olisi voinut antaa vaikka meille eläkeläisille, joiden verotettavaa tuloa verotetaan kireämmin kuin ansiotulojen verotettavaa tuloa.
Eläkkeen kireämpi verotus johtuu siitä, että eläkevähennys on alempi kuin ansiotulo- ja työtulovähennykset. Veroprosentissakin on ero sairaanhoitomaksussa. Tämä on perustuslain kieltämää ikäsyrjintää, sillä sairaanhoitomaksuun ei liity maksajaan liittyvää oikeutta, päinvastoin kuin päivärahamaksuun, mikä tuottaa ansioon sidotun etuuden.
Ylipäätään eläkkeen palkkaa kireämpi verotus rikkoo jo sinänsä eläkelupauksen: Kun yhdellä lailla luvataan ansiosidonnainen eläke, ja toisella lailla eläke verotetaan pois, ei ensimmäinen lupaus tule täytetyksi.
Olen arvostellut työeläkejärjestelmäämme mm. kolmelta kantilta:
Nyt on ehdotettu, että työeläkeindeksit jäädytettäisiin säästötoimena. Indeksien jäädytys on kelvoton keino, koska se syö järjestelmän perusteita. Kun on laissa sovittu eläke laskettavaksi tietyn kustannuskehityksen mukaisesti, niin väliaikainen pidättäytyminen korotuksesta etukäteen tietämättä miten indeksit kehittyvät on aikamoista roiskimista tilanteessa, missä eläkeläiset ovat jo jääneet vaille palkansaajain verohelpotuksia.
Sen sijaan ajatus, että eläkeindeksi muutetaan pysyvästi pelkäksi kuluttajahintaindeksiksi, olisi tervetullut uudistus. Tämä olisi perusteltavissa, kunhan eläkevastuuvelan olemassaolo myönnettäisiin paitsi aktuaalisesti niin myös poliittisesti ja todettaisiin eläkkeen kuitenkin seuraavan eläkeläisen omia elinkaariansioita. Kuluttajahintaindeksin sijaan voitaisiin käyttää myös eläkkeensaajien kulutusta seuraavaa erityisindeksiä, missä piimällä, ruisleivällä ja suolasilakoilla olisi erityispaino.
Kun hallitus on nyt ay-vapaa, niin yleisen työeläkeuudistuksen suunnittelukin voitaisiin aloittaa vaikka aiemmin esittämältäni pohjalta, missä eläkkeiden yhteensovitus lopetetaan ja työeläkettä alennetaan, kuitenkin siten, että eläkemaksusta saisi täyden hyödyn lyhyenkin työhön osallistumisen perusteella.
Välitön ja heti tehtävä ilmeinen uudistustarve liittyy Myel-maksuun, mistä valtio maksaa 10 prosenttiyksikköä kohtuullisen suureen eläketuloon asti. Palkansaajan 2000 euron palkkaa vastaten maksu on 500 euroa, vastaavasta maataloustulosta vain 300 euroa, vaikka maataloustulo koostuisi metsäperijän hakkuuosingosta. Eli maajussit maksamaan oman eläkkeensä kuten palkansaajat ja yrittäjätkin maksavat noin 25 prosentin mukaan.
Lisäys: Eläketulon verotus on palkansaajan verotusta kireämpää myös suurten eläketulojen 5 prosenttiyksikön raippaveron verran. Tästä valitettiin Korkeimpaan oikeuteen, joka sanoi kantanaan, että valtiolla on oikeus verottaa eri tulolajeja eri tavoin. Ansioeläkkeen kohdalla tähän liittyy lainsäädännön ristiriita ansion ja sen perusteella ansaitun eläkkeen kohdalla eli eläkelupausta ei pidetä.
Eläkemuutokset tehtävä varoen, paitsi Myel-maksun korotus
11
0
05.04.2024
Eläkejärjestelmä kuuluu sosiaaliturvan peruspilareihin, se luo luottamusta ja hyvin toteutettuna sisäistä koheesiota. Myönteisten onnellisuustutkimustulosten yhtenä taustatekijänä on pidetty juuri luottamusyhteiskuntaa, kuten presidentti Stubb puheessaan mainitsi. Presidenttiehdokas Olli Rehn korosti myös luottamusta, meidän on voitava katsoa toisiamme silmiin samalta tasalta.
Nykyiset ansioeläkkeemme pohjautuvat 1960-luvun alussa säädettyyn TEL-eläkkeeseen. Järjestelmä luotiin demokratiamme ylähuoneessa, eli järjestöjen välisin neuvotteluin. Jos järjestelmään on myöhemmin halunnut puuttua niin ”näpit irti!” on ollut demokraattisen sentralismin vastaus.
Petteri Orpon hallitus lähti loogisesti kestämättömältä pohjalta, minkä Orpo vaaliohjelmassaan julisti: ”On pakko leikata, palkkaverotusta on alennettava.”
Leikkauspakko syntyi valtion velkaantumisesta, mitä palkkaverotuksen keventäminen kiihdyttää. Orpo ei katso meitä suoraan silmiin samalta tasalta.
Työtulovähennys tehdään suoraan verosta ja hyödyttää suoraan palkansaajaa. Se on alun perin........
© Uusi Suomi
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Tarik Cyril Amar
Rami G Khouri
Dr Ramzy Baroud
Mort Laitner
Bradley Blankenship
