Kehysriihessä pöydällä olevassa maksuimuroinnin jatkossa on satojen miljoonien eurojen panokset yrityksille ja palkansaajille. Työllisyysrahastolta odotetaan arviota työttömyysvakuutusmaksuista vuodelle 2025 ensi viikolla.
Petteri Orpon (kok) hallituksen alkuviikon kehysriihestä odotetaan noin kolmen miljardin euron julkista taloutta vahvistavia uusia toimia hallituksen taloustavoitteista kiinnipitämiseksi.
Julkisessa keskustelussa on ollut, että uusien toimien kokonaisuudesta voisi olla noin miljardin euron verran veronkorotuksia ja kaksi miljardia euroja säästöjä.
Samalla kun hallitus linjaa uusista toimista, niin hallituksen odotetaan vievän eteenpäin jo aiemmin linjaamaansa kuuden miljardin euron kokonaisuutta julkisen talouden vahvistamiseksi. Monet hallituksen tähän kokonaisuuteen liittyvät toimet vahvistavat sosiaaliturvarahastoja.
Esimerkiksi muutokset ja leikkaukset työttömyysturvaan, sekä aikuiskoulutustuen lakkauttaminen vähentävät merkittävästi Työllisyysrahaston menoja. Tämä on jo tuonut, ja voi edelleen tuoda merkittävää alennusvaraa työttömyysvakuutusmaksuihin.
Valtion tuloveron ja kunnallisveron ohella moni muukin asia vaikuttaa palkkaverotukseen tasoon. Sosiaalivakuutusmaksujen, kuten työttömyysvakuutusmaksujen muutoksilla, voi olla tuntuviakin vaikutuksia palkkaverotukseen.
Hallitus haluaa imuroida työttömyysvakuutusmaksujen alennusvaraa julkisen talouden velkaantumista taittamaan.
Raportti: Työllisyysrahastoon kohdistuva säästö yli 900 miljoonaa euroa
Hallitus teki jo viime syksyn budjettiriihessä maksuimurointia, ja hallitukselta odotetaan kehysriihestä linjauksia mahdollisesta maksuimuroinnin jatkosta.
Kolmikantainen työryhmä julkisti raporttinsa sosiaalivakuutusmaksujen alennusvaran kanavoimisesta valtiontalouden hyödyksi reilu kuukausi sitten.
Raportissa on kiinnostava huomio mittakaavasta.
Hallitusohjelmassa Työllisyysrahastoon kohdistuvien säästöjen arvioitiin olevan noin 734 miljoonaa euroa.
”Vaikka säästöjen kokonaisvaikutus julkiselle taloudelle ei ole merkittävästi muuttunut, on sektoreiden välisessä jaossa tapahtunut muutoksia. Työllisyysrahaston menoihin kohdistuva säästöjen osuus on kasvanut 942 miljoonaan euroon ja valtiontalouteen kohdistuva säästö toisaalta pienentynyt”, raportissa kirjoitetaan.
Tästä summasta 200 miljoonaa euroa on jo kanavoitu valtiolle viime syksyn budjettiriihen päätöksillä, ja yhteensä imuroitava summa voi siis olla yli 900 miljoonaa euroa.
Työmarkkinajärjestöjä ryhmässä edustaneet jättivät eriävän mielipiteen. EK, KT, SAK, Akava ja STTK ovat sitä mieltä, että työttömyysvakuutusmaksut on tarkoitettu ansiosidonnaisten etuuksien rahoittamiseen. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt korostavat, ettei tätä vakuutusperiaatetta pidä rikkoa ja käyttää sosiaalivakuutusmaksuja muun julkisen talouden vahvistamiseen.
”Meidän mielestämme siellä ei sosialisoitavaa juuri ole”, Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari kommentoi mahdollista maksuimurointia vuodenvaihteessa.
Monenlaisia vaikutuksia
Mahdollinen maksuimuroinnin jatko voidaan tehdä monella tapaa. Riippuen tavasta, sillä voi olla monenlaisia vaikutuksia niin palkkaverotukseen kuin yritysten ja muiden työnantajien maksuihin. Heilahdukset maksuosuuksista voisivat myös nostaa keskustelua Työllisyysrahaston hallinnosta ja sen voimasuhteista.
Lisätietoa siitä, millaiset palkansaajien ja yritysten vero- ja maksunäkymät ovat saadaan hallituksen alkuviikon kehysriihen päätteeksi. Mahdollisissa verolinjauksissa voi riittää pureksittavaa sen suhteen, mitkä toimet liittyvät maksuimurointiin, ja mitkä toimet ovat muita uusia toimia.
Näkymä on tällä tietoa tarkentumassa lisää ensi viikolla, sillä Työllisyysrahaston verkkosivujen mukaan rahastolta on 23.4. luvassa arvio työttömyysvakuutusmaksuista vuodelle 2025.
On olennaista huomata, että maksunäkymään vaikuttaa hallituksen linjaamien rakennetoimien ohella keskeisesti muun muassa näkymä talouden ja työllisyyden kehityksestä. Arvio on tässä vaiheessa alustava, ja lopullinen maksuesitys on perinteisesti annettu syksyn aluksi.
Maksupalapeli on tällä erää poikkeuksellisen syheröinen ja aseteltavana on satojen miljoonien eurojen palaset.
Saavatko Orpo ja Purra maksuimuroinnilla miljardin kasaan? – EK puhunut sosialisoinnista
17
0
16.04.2024
Kehysriihessä pöydällä olevassa maksuimuroinnin jatkossa on satojen miljoonien eurojen panokset yrityksille ja palkansaajille. Työllisyysrahastolta odotetaan arviota työttömyysvakuutusmaksuista vuodelle 2025 ensi viikolla.
Petteri Orpon (kok) hallituksen alkuviikon kehysriihestä odotetaan noin kolmen miljardin euron julkista taloutta vahvistavia uusia toimia hallituksen taloustavoitteista kiinnipitämiseksi.
Julkisessa keskustelussa on ollut, että uusien toimien kokonaisuudesta voisi olla noin miljardin euron verran veronkorotuksia ja kaksi miljardia euroja säästöjä.
Samalla kun hallitus linjaa uusista toimista, niin hallituksen odotetaan vievän eteenpäin jo aiemmin linjaamaansa kuuden miljardin euron kokonaisuutta julkisen talouden vahvistamiseksi. Monet hallituksen tähän kokonaisuuteen liittyvät toimet vahvistavat sosiaaliturvarahastoja.
Esimerkiksi muutokset ja leikkaukset työttömyysturvaan, sekä aikuiskoulutustuen lakkauttaminen vähentävät merkittävästi Työllisyysrahaston menoja. Tämä on jo tuonut, ja voi edelleen tuoda merkittävää........
© Uusi Suomi
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Tarik Cyril Amar
Rami G Khouri
Mort Laitner
Bradley Blankenship
