Eläkekortti voidaan pelata lopulta hyvin monella tavalla. Hallitukselta odotetaan kehysriihessä myös linjauksia maksuimuroinnin jatkosta.
Hallituksen ensi viikon kehysriihen alkulämpöjä on haettu eläkeväännöstä. Nyt riihikiuas hohkaa jo kylkipunaisena.
Keskiviikkona valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa, että myös työeläkkeistä on väistämätöntä leikata osana hallituksen säästöpakettia.
”Nähdäkseni tavoiteltuun lopputulokseen on mahdotonta päästä ilman eläkkeisiin puuttumista”, Purra sanoi.
Jännitettä on runsaasti ilmassa sillä pääministeri Petteri Orpo (kok) sanoi myöhemmin keskiviikkona Ilta-Sanomille, että ”emme tee ratkaisuja, joilla puututtaisiin eläkejärjestelmään.”
Hallitus ei aio siis koskea työeläkkeiden vuotuisiin indeksikorotuksiin?
”Me emme puutu siihen järjestelmään”, Orpo sanoi Ilta-Sanomille.
Jos hallitus lopulta päätyy kiristämään eläkkeiden verotusta, niin vaihtoehtoina ovat esimerkiksi niin sanotun raippaveron kiristäminen tai raippaveron tulorajan alentaminen.
Yksi vaihtoehto on tehdä myös toimia eläketulovähennykseen liittyen tai osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä olevien verokohteluun liittyen.
Sukellus työeläkejärjestelmän ytimeen
Hallituksella on erittäin kova urakka saada kasaan kolmen miljardin euron toimet julkisen talouden vahvistamiseksi, joten monenlaisia käänteitä voidaan vielä nähdä.
Jos eläkkeiden leikkaus pomppaisi pakasta päällimmäiseksi, niin eniten julkisuudessa on ollut vaihtoehto, jossa työeläkeindeksiin tehtäisiin leikkaus tai jäädytys.
Tässä sukellettaisiin myös suoraan työeläkejärjestelmän ytimeen.
Indeksileikkaukset tai -jäädytykset vahvistaisivat osaltaan valtion taloutta ja osittain eläkeyhtiöiden taloudellisesta asemaa. Indeksileikkaus näkyisi alijäämäluvuissa siis montaa kautta.
Kun tavoitteena on kuroa umpeen koko julkisen talouden alijäämää, niin tämä on merkityksellistä. Lähivuosien keskeinen kysymys talouspolitiikassa on pienentää julkisen talouden alijäämää suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Valtiontalouden alijäämää työeläkeindeksien leikkaus tai jäädytys suoraan kuroisi umpeen kuitenkin vain osalla kokonaisvaikutuksestaan.
Viime vuonna valtiovarainministeriön meno- ja rakennekartoituksessa todettiin, että työeläkemaksun alentaminen kestävällä tavalla antaisi mahdollisuuden kerätä lisää tuloja kokonaisveroastetta nostamatta. Tämä tarkoittaisi kokonaisveroasteessa olisi enemmän valtion ja kuntien verotusta ja vähemmän sosiaaliturvamaksuja.
On vaikea nähdä, että tällaiseen laajempaan muutokseen esimerkiksi yksittäisen vuoden työeläkeindeksin jäädytys toisi vielä pelimerkkejä.
Miten neuvottelut eläkeuudistuksesta jatkuvat?
Nykyään esimerkiksi yksityisalojen työeläkevakuutusmaksusta neuvottelevat työmarkkinakeskusjärjestöt. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa työeläkevakuutusmaksun perusteet työeläkevakuutusyhtiöiden hakemuksesta.
Luvassa voisi olla hyvinkin tuulisia käänteitä, jos hallitus lähtisi ohjaamaan tavalla tai toisella työeläkejärjestelmään mahdollisesti syntyviä säästöjä valtion budjettitaloutta vahvistamaan.
Jos työeläkkeiden osalta tehtäisiin kehysriihessä esimerkiksi indeksijäädytyksiä, niin avainkysymys on, tulevatko ne nyt neuvoteltavana olevan eläkeuudistuksen miljardin euron tavoitteen päälle, ja mikä ylipäätään olisi eläkeuudistusneuvotteluiden jatko.
Maksuimuroinnin jatkosta odotetaan selkoa
Hallituksella on eläkekortin ohella kehysriihessä myös toinen teknisesti samaa sukua oleva asia, vaikka merkittäviä erojakin niiden välillä on.
Hallitukselta odotetaan nimittäin kehysriihestä linjauksia mahdollisesta maksuimuroinnin jatkosta työttömyysvakuutusmaksujen alennusvaraan liittyen.
Yli 700 miljoonaa euroa hallituksen kuuden miljardin toimista julkisen talouden vahvistamiseksi pitäisi tulla sosiaaliturvarahastojen kautta.
Viime syksyn budjettiriihen päätösten jälkeen vahvistamisurakkaa sosiaaliturvarahastojen kautta jäi vielä noin 500 miljoonan euron verran tuleville vuosille. ”Nettona” summa voi olla hieman pienempi, koska esimerkiksi verovähenteisten maksujen alentaminen kasvattaa verotuloja.
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoi sanoi reilu kuukausi sitten Kauppalehdessä, että hallitusohjelman kirjauksesta pidetään kiinni ja linjaukset tehdään kehysriihessä.
Sillä, millä tekniikalla ja miten jyvittyen mahdollinen maksuimuroinnin jatko tehdään, voi olla isoja vaikutuksia palkansaajien ostovoiman ja työnantajien kulukehityksen kannalta.
Pöydälle läsähtää eläkeväännön serkku
19
0
11.04.2024
Eläkekortti voidaan pelata lopulta hyvin monella tavalla. Hallitukselta odotetaan kehysriihessä myös linjauksia maksuimuroinnin jatkosta.
Hallituksen ensi viikon kehysriihen alkulämpöjä on haettu eläkeväännöstä. Nyt riihikiuas hohkaa jo kylkipunaisena.
Keskiviikkona valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa, että myös työeläkkeistä on väistämätöntä leikata osana hallituksen säästöpakettia.
”Nähdäkseni tavoiteltuun lopputulokseen on mahdotonta päästä ilman eläkkeisiin puuttumista”, Purra sanoi.
Jännitettä on runsaasti ilmassa sillä pääministeri Petteri Orpo (kok) sanoi myöhemmin keskiviikkona Ilta-Sanomille, että ”emme tee ratkaisuja, joilla puututtaisiin eläkejärjestelmään.”
Hallitus ei aio siis koskea työeläkkeiden vuotuisiin indeksikorotuksiin?
”Me emme puutu siihen järjestelmään”, Orpo sanoi Ilta-Sanomille.
Jos hallitus lopulta päätyy kiristämään eläkkeiden verotusta, niin vaihtoehtoina ovat esimerkiksi niin sanotun raippaveron kiristäminen tai raippaveron tulorajan alentaminen.
Yksi vaihtoehto on tehdä myös........
© Uusi Suomi
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Rami G Khouri
Mort Laitner
Rachel Marsden
Donald Low
Bradley Blankenship
Ali Fathollah-Nejad
Nikkei Editorial
Abbas Juma
Michael Kwet
