Euroopan ydinvoimatuuli on kääntymässä. Ja hyvä näin. Vaikka ydinvoimalla tuotetaan reilu kolmasosa Euroopan päästöttömästä sähköstä, teema on viime vuosikymmenet jakanut voimakkaasti jäsenmaita ja myös EU-komissio on suhtautunut alan kehittämiseen varsin nihkeästi.
Nyt käänne on tapahtumassa. Se alkoi jo Venäjän hyökättyä Ukrainaan, kun energiakriisi sai osan EU-maista, kuten Belgian ja Alankomaat muuttamaan linjaansa suhteessa ydinvoimaan. Ydinvoimaloiden sulkemisen sijasta ne päättivät jatkaa ydinvoimaloiden käyttöikää ja rakentaa myös uusia. Kyse oli energian omavaraisuuden vahvistamisesta ja fossiilisista luopumisesta.
Nyt ydinvoima nähdään yhä laajemmin muuallakin Euroopassa samassa roolissa kuin se on Suomessa nähty jo pitkään. Ydinvoima on tehokas tapa vähentää päästöjä, ja tuottaa varmasti ja tasaisesti puhdasta perusenergiaa.
Euroopassa käänne on tapahtunut sekä jäsenmaissa että EU-parlamentissa. Viime viikolla jäsenmaiden ministerineuvosto nosti ydinvoiman mukaan edistettäväksi teknologiaksi ns. nettonolla-asetukseen, jolla pyritään vauhdittamaan Euroopan investointeja puhtaisiin teknologioihin. EU-parlamentti ehti vastaavan linjauksen tehdä jo aiemmin.
Tällä viikolla Strasbourgin täysistunnossa äänestetään puolestaan modulaarisia pienydinreaktoreita (SMR) koskevasta mietinnöstä, jonka tavoitteena on vauhdittaa alan tuotekehitystä, lupaprosesseja ja voimaloiden lisensointia Euroopassa. Teollisuusvaliokunnassa kyseinen mietintö hyväksyttiin tukevalla enemmistöllä äänin 44-9. Tämä pakottaa nyt myös komission ottamaan viimein aktiivisemman otteen ydinvoimaan. Fossiilisia on korvattava nopeasti ja tehokkaasti, eikä tässä pelkästään tuuli ja aurinko riitä. Tarvitaan uusia teknologioita.
Erityisesti SMR-pienydinvoimaloihin kohdistuu nyt suurta mielenkiintoa. Pienydinvoimala välttää monet ydinvoiman perinteiset haasteet: se edellyttää vähemmän alkupääomainvestointeja, voidaan sarjavalmistaa, voidaan sijoittaa joustavasti eri paikkoihin ja sen tuotanto on helpommin säädettävissä. Maailmalla yli 80 pienydinvoimamallia on tällä hetkellä eri kehitys- ja käyttöönottovaiheissa 18 eri maassa.
Suomi on Euroopan maista ollut yhtenä kärkenä kehittämässä konseptia, ja Orpon hallitusohjelmassa on otettu pienydinvoimaloihin ja erityisesti niiden edellyttämiin lakimuutoksiin määrätietoinen kehittämisote. Viime kuukausina moni suomalainen energiayhtiö onkin kertonut suunnitelmistaan investoida lähivuosina pienydinvoimaan, joten Suomella on täydet edellytykset nousta alalla yhdeksi kärkimaaksi. Sitä tukee myös kansalaisten asenne.
Suomessa tuki ydinvoimalle on aina ollut vahvaa, mutta tämä vuonna se nousi huippulukemiin. Energiateollisuuden keväällä 2023 teettämän tutkimuksen mukaan 68 prosenttia suomalaisista suhtautuu ydinvoimaan myönteisesti. Vastustajia oli vain 6 prosenttia.
Suomen etuna myös on, että meillä käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus on ratkaistu ensimmäisenä maana maailmassa. Olkiluodon Onkalo aloittaa toimintansa muutaman vuoden sisällä.
Tälle suomalaiselle koko ydinenergian elinkaaren kattavalle osaamiselle on kysyntää tulevaisuudessa. Nyt EU-tasolla tarvitaan pienydinvoimamarkkinan luomiseksi kannustimia, kansainvälistä viranomaisyhteistyötä sekä tutkimus- ja tuotekehitysinvestointeja, jotta päästään kustannustehokkaaseen sarjavalmistukseen. EU-komissio on luvannut käynnistää vuoden alussa pienydinvoimala-allianssin vauhdittamaan alan kehitystä. Samalla on syytä käynnistää jo lainsäädäntömuutokset, joilla mahdollistetaan yhtenäiset lupaprosessit kaikissa EU-maissa.
Euroopan ydinvoimatuuli on kääntymässä
7
0
12.12.2023
Euroopan ydinvoimatuuli on kääntymässä. Ja hyvä näin. Vaikka ydinvoimalla tuotetaan reilu kolmasosa Euroopan päästöttömästä sähköstä, teema on viime vuosikymmenet jakanut voimakkaasti jäsenmaita ja myös EU-komissio on suhtautunut alan kehittämiseen varsin nihkeästi.
Nyt käänne on tapahtumassa. Se alkoi jo Venäjän hyökättyä Ukrainaan, kun energiakriisi sai osan EU-maista, kuten Belgian ja Alankomaat muuttamaan linjaansa suhteessa ydinvoimaan. Ydinvoimaloiden sulkemisen sijasta ne päättivät jatkaa ydinvoimaloiden käyttöikää ja rakentaa myös uusia. Kyse oli energian omavaraisuuden vahvistamisesta ja fossiilisista luopumisesta.
Nyt ydinvoima nähdään yhä laajemmin muuallakin Euroopassa samassa roolissa kuin se on Suomessa nähty jo pitkään. Ydinvoima on tehokas tapa vähentää päästöjä, ja tuottaa varmasti ja tasaisesti puhdasta perusenergiaa.
Euroopassa käänne on........
© Uusi Suomi
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Andrew Mitrovica
Mort Laitner
Rami G Khouri
Ali Fathollah-Nejad
Nikkei Editorial
