Pian alkaa Venäjän Ukrainaa vastaan aloittaman hyökkäyssodan 27. kuukausi. Runsaan kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna – jolloin Venäjän ylivoima pakotti Ukrainan taipumaan maan itäosat Venäjän hallintaan jättävään Minskin sopimukseen – suurin yllätys on se, ettei maailman toiseksi vahvin sotilasmahti ole vieläkään kyennyt valtaamaan enempää kuin noin viidenneksen Ukrainan alueesta.
Viime ajat taistelujen momentum on kuitenkin ollut selkeästi hyökkääjän puolella. Tähän on vaikuttanut yhtäältä Ukrainan pahentunut sotilas- ja ammuspula sekä toisaalta se, että Venäjä on kyennyt tuomaan rintamalle koko ajan lisää tuoretta voimaa ja Ukrainaan verrattuna moninkertaisen määrän ammuksia. Jos tilanne jatkuu tällaisena vielä jonkin aikaa, edessä on samankaltainen puolustuslinjojen murtuminen kuin se, jonka Suomi joutui kokemaan jatkosodan loppuvaiheissa Kannaksella.
Toisaalta USA:n edustajainhuone on vastikään hyväksynyt pitkän viivyttelyn jälkeen Ukrainalle tarkoitetun noin kuudenkymmenen miljardin dollarin suuruisen apupaketin. Jos sekä USA että Euroopan maat saavat lisätyn aseavun virtaamaan riittävän nopeasti Ukrainan joukkojen käyttöön, se tulisi tasoittamaan puntteja merkittävästi.
Näin tilanne ilmeisesti arvioidaan myös Venäjällä. Maan edustajat ovat ryhtyneet jälleen uhittelemaan ydinaseillaan. Kreml pelkää resurssiensa alkavan ehtyä muun muassa sen vuoksi, että se joutuu maksamaan rintamalle lähteville sotilaille ja kaatuneiden omaisille erittäin korkeita korvauksia ihmisten normaaliin tulotasoon verrattuna. Samaan aikaan aseteollisuuden pyörittäminen imee resursseja kaikilta muilta talouden lohkoilta.
Yksi avainkysymys on Kiinan johdon suhtautuminen Kremlin toimiin. Vaikka Xi Jinping ja Vladimir Putin puhuivat vielä vähän ennen Venäjän hyökkäystä maidensa välisestä rajattomasta ystävyydestä ja Putin on sen jälkeenkin kutsunut Xi:tä ”rakkaaksi ystäväkseen”, lämpimät tunteet eivät ehkä ole enää molemminpuolisia.
Toki Peking ja Kreml arvostelevat edelleen Yhdysvaltoja ja Natoa hyvin samankaltaisin äänenpainoin. Kiina ostaa Venäjältä runsaasti öljyä ja maakaasua sekä myy Venäjälle muodollisesti siviilikäyttöön tarkoitettua teknologiaa, jota Venäjä kykenee tosiasiassa hyödyntämään myös sotaponnisteluissaan. Samaan aikaan Peking kuitenkin vakuuttelee puolueettomuuttaan ja haluaan toimia sovittelijana taistelujen lopettamiseksi. Lisäksi on olemassa vahvoja merkkejä siitä, että Putin on onnistunut suututtamaan Xi Jinpingin niin, että esimerkiksi The Economistissa on julkaistu kiinalaisasiantuntijan Putinia rankasti arvosteleva kirjoitus. Putin on ollut viime päivinä paljon aiempaa näkymättömämpi myös kansainväliselle yleisölle tarkoitetuissa kiinalaismedioissa.
Uusista asetelmista huolimatta Putin vaatii venäläisjoukoilta ainakin joitakin edistysaskelia toukokuun toiseen viikkoon mennessä hänen virkaanastujaistensa ja voiton päivän juhlistamiseksi. Hieman myöhemmin – kuitenkin ennen lännen lisäavun ehtimistä Ukrainaan – Putin halunnee käynnistää uuden suurhyökkäyksen. Toisaalta entistä useammat tahot Venäjällä alkavat ehkä pitää Putinia rasitteena maan kansainvälisille suhteille. Siksi hänestä voidaan haluta päästä eroon ennen kuin hän tekee jotakin todella kohtalokasta. Tilalle saatetaan etsiä johtajaa, joka on valmis päättämään Putinin aloittaman sodan Ukrainassa ja joka kykenee hoitamaan Venäjän ulkosuhteita edeltäjäänsä paremmin.
Vuoden loppuun mennessä tiedämme paremmin, miten meneillään olevan geopoliittisen pelin nappulat asettuvat. Ja varsinkin siinä vaiheessa, kun myös USA:n presidentinvaalin tulos alkaa olla selvillä.
Uutta itärintamalta
14
13
23.04.2024
Pian alkaa Venäjän Ukrainaa vastaan aloittaman hyökkäyssodan 27. kuukausi. Runsaan kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna – jolloin Venäjän ylivoima pakotti Ukrainan taipumaan maan itäosat Venäjän hallintaan jättävään Minskin sopimukseen – suurin yllätys on se, ettei maailman toiseksi vahvin sotilasmahti ole vieläkään kyennyt valtaamaan enempää kuin noin viidenneksen Ukrainan alueesta.
Viime ajat taistelujen momentum on kuitenkin ollut selkeästi hyökkääjän puolella. Tähän on vaikuttanut yhtäältä Ukrainan pahentunut sotilas- ja ammuspula sekä toisaalta se, että Venäjä on kyennyt tuomaan rintamalle koko ajan lisää tuoretta voimaa ja Ukrainaan verrattuna moninkertaisen määrän ammuksia. Jos tilanne jatkuu tällaisena vielä jonkin aikaa, edessä on samankaltainen puolustuslinjojen murtuminen kuin se, jonka Suomi joutui kokemaan jatkosodan loppuvaiheissa Kannaksella.
Toisaalta USA:n........
© Uusi Suomi
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Rami G Khouri
Mort Laitner
Donald Low
Ali Fathollah-Nejad
