Viime vuoden lopussa kuntiin tuli tieto valtionosuuksien yli 400 miljoonan euron leikkaamisesta. Kehysriihessä hallitus kompensoi osan leikkauksesta, mutta edelleen kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin jää yli sadan miljoonan aukko. Myös te-palvelujen siirto kuntien tehtäväksi 2025 alkaen tultaneen kompensoimaan ainoastaan osittain kunnille. Paine toimintojen sopeuttamiseen säilyy ja kasvaa.
Kehysriihen koulutuksen jättileikkaus kohdistui ammatilliseen koulutukseen. Rahoituksen sadan miljoonan euron vähennys kohdistetaan toisen asteen ammatillisen perustutkinnon tai korkeamman asteen tutkinnon suorittaneisiin, ei peruskoulun päättäviin tai vailla ammatillista perustutkintoa oleviin.
Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n mukaan noin viiden prosentin rahoituksen leikkauksen seurauksena osalla ammatillisen koulutuksen järjestäjistä on todennäköisesti edessään yhteistoimintaneuvottelut.
Kehysriihessä ei onneksi kohdistettu uusia leikkauksia ammattikorkeakoulujen rahoitukseen hallitusohjelmassa jo tehtyjen leikkausten lisäksi. Leikkauksilta välttyivät myös TKI-panostukset ja perusopetuksen rahoitus. Hallitus piti myös kiinni perusopetuksen rahoitukseen tehdystä 200 miljoonan euron lisäyksestä.
Kasvatuksen ja koulutuksen näkökulmasta koko koulutuspolun on oltava kunnossa varhaiskasvatuksesta aikuisena kouluttautumiseen. Mitä varhaisemmassa vaiheessa polulla lipsutaan, sitä suurempina puutteet heijastuvat ja kertaantuvat myöhemmin. Purkkapaikkauksilla ei korjata kaikilla asteilla kasvanutta tuen tarvetta ja opiskeluvalmiuksien heikentymistä.
Kuntaliiton mukaan väestönmuutos heijastuu vääjäämättä kaikkien kuntien järjestämien palveluiden tarpeisiin ja kehittämiseen. Syntyvyys vaikuttaa eniten oppilasmääriin ja opetuksen järjestämiseen peruskouluissa. Perusopetuksessa olevien lasten määrä on romahtamassa 80 000 oppilaalla vuoteen 2030 mennessä.
Noin joka kolmannessa kunnassa koulun aloittaa vuonna 2029 alle 20 oppilasta. Oulun läänin alue ei poikkea tästä kehityksestä eikä tilanne ole ohimenevä. Kunnat vastaavat merkittävästä osasta koulutuspolkua. Siksi niiden on ratkaistava, miten taataan jokaiselle lapselle ja nuorelle oikeus saavutettavaan ja tasalaatuiseen koulutukseen. Perusopetuslain velvoitteet ja vaatimukset on pystyttävä täyttämään.
Helppoja ratkaisuja ei ole, ja jokainen kunta joutuu ratkomaan oman tilanteensa. Miten turvata lapsille muuhun maahan verrattuna mahdollisimman tasavertaiset opiskelumahdollisuudet asteesta riippumatta?
Esimerkiksi yhden peruskoulun kunnassa keinovalikoimassa ei ole kouluverkon tiivistämistä. Kouluverkkoratkaisut taas keskusteluttavat, jos kouluja on useampi. Rakennuksiin ei kuitenkaan ole syytä rakastua, vaan panostus tulee tehdä itse opettamiseen. Kaikissa tapauksissa järjellisen kokoiset ryhmäkoot ovat kasvamisen ja oppimisen perusedellytys.
Helppo ratkaisu ei ole sekään, annetaanko omassa kunnassa jatkossa lukiokoulutusta tai yläluokkien opetusta – vai ratkotaanko asia mahdollisesti kuntien välisellä yhteistyöllä. Toisaalta eihän asioita voida siirtää loputtomiin kuntien välisen yhteistyönkään varaan. Fakta on, että tarvittava opetustyön määrä seuraa oppilasmäärää.
Kunnilla ei ole houkuttimia saada kelpoisia työntekijöitä töihin, jos työmäärä ei ole riittävä. Herää kysymys, mihin kuntaa lopulta tarvitaan.
Toivomme kunnilta lapset ja nuoret huomioivaa viisautta ja päätöksentekokykyä ratkaisuihinsa.
Erika Mankinen
puheenjohtaja
OAJ Kainuu
Heikki Kallunki
alueasiantuntija
OAJ Kainuu
Lukijan mielipide: Pidetään koulutuspolku kunnossa
30
0
22.04.2024
Viime vuoden lopussa kuntiin tuli tieto valtionosuuksien yli 400 miljoonan euron leikkaamisesta. Kehysriihessä hallitus kompensoi osan leikkauksesta, mutta edelleen kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin jää yli sadan miljoonan aukko. Myös te-palvelujen siirto kuntien tehtäväksi 2025 alkaen tultaneen kompensoimaan ainoastaan osittain kunnille. Paine toimintojen sopeuttamiseen säilyy ja kasvaa.
Kehysriihen koulutuksen jättileikkaus kohdistui ammatilliseen koulutukseen. Rahoituksen sadan miljoonan euron vähennys kohdistetaan toisen asteen ammatillisen perustutkinnon tai korkeamman asteen tutkinnon suorittaneisiin, ei peruskoulun päättäviin tai vailla ammatillista perustutkintoa oleviin.
Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n mukaan noin viiden prosentin rahoituksen leikkauksen seurauksena osalla ammatillisen koulutuksen järjestäjistä on todennäköisesti edessään........
© Kainuun Sanomat
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Rami G Khouri
Mort Laitner
Rachel Marsden
Donald Low
Bradley Blankenship
Ali Fathollah-Nejad
Nikkei Editorial
Michael Kwet
