Uudella presidentillä riittää työsarkaa, josta ei välttämättä aina selviä kolmella pointilla, arvioi pääkirjoitustoimittaja Timo Paunonen.

Presidentti ja läheiset. Oliver Stubb, Suzanne Innes-Stubb, Alexander Stubb ja Emilie Stubb vaalivalvojaisissa. Kuva: Jussi Helttunen

Itsenäisen Suomen 13. presidentti on Alexander Stubb (kok). Vaalien ennakkosuosikki piti pintansa loppuun saakka, vaikka Pekka Haavisto (vihr) onnistuikin kuromaan eroa kiinni. Haavisto olisi tarvinnut korkeamman äänestysvilkkauden vaalipäivänä.

Äänestysprosentti oli 70,7.

Ensimmäisen kierroksen innostus hiipui.

Lopullista tulosta voidaan arvioida ja analysoida loputtomasti ja etsiä syitä, miksi vaaleissa kävi niin kuin kävi. Todellisuudessa Stubbin voitto pedattiin jo viime kevään eduskuntavaaleissa, jolloin Suomessa vahvistui oikeistovirtaus: eduskuntavaalien voittajia olivat kokoomus ja perussuomalaiset, jotka istuvat nyt samassa hallituksessa.

Viimeisimmässä Ylen puoluemittauksessa kumpikin puolue oli vahvistanut kannatustaan.

Vaalien suurin voittaja oli suomalainen demokratia, joka toimi kellon tarkasti, vaikka maailma ympärillä kuohui ja myllersi. Verrattuna Yhdysvaltain sekavaan vaalitaisteluun ero on kuin yöllä ja päivällä.

Stubb aloittaa 1.3. tilanteessa, jossa hyökkäyssotaa Ukrainassa käyvä Venäjä ei ole ainoa arvaamaton tekijä kansainvälisessä politiikassa.

Siitä saatiin taas muistutus lauantaina.

Republikaanien presidenttiehdokas Donald Trump sanoi CNN-kanavan mukaan, että hän rohkaisisi Venäjää tekemään ”mitä hittoa ikinä haluaakaan” niille Nato-maille, jotka eivät käytä puolustusmenoihinsa vähintään kahta prosenttia bruttokansan­tuotteestaan.

Jälleen Trumpilta syöttö suoraan Vladimir Putinin lapaan. Trumpin harkitsemattoman vihjailun arvioitiin heikentävän puolustusliittoa.

Stubbista tulee vaikeiden aikojen presidentti ellei jopa sota-aikojen presidentti, mutta se toki vaatii pahimpien uhkakuvien toteutumista.

Huolia ja pelkoja silti riittää.

Ukrainassa raivoavan sodan laajenemista yritetään padota, ja toistaiseksi siinä on myös onnistuttu. Silti täytyy muistaa, että sodan laajeneminen voi itse asiassa sopia sekä Ukrainalle että Venäjälle. Ukraina saisi Naton täysimääräisesti rinnalleen, ja toisaalta Venäjä on perustellut hyökkäyssotaansa omille kansalaisilleen pyhällä sodalla koko länttä vastaan.

Naton täysjäsenenä Suomi ei voisi seurata tapahtumia sivusta.

Stubb on valtavan hyvä esiintyjä, sanavalmis ja kielitaitoinen. Hän on tiivistämisen mestari. Oli asia vaikea tai helppo, Stubb kaivaa siitä helposti kolme pointtia tai kaksi loppuhuomiota.

Toisaalta nokkelan tiivistämisen ja samojen ulko- ja turvallisuuspoliittisten mantrojen toistelu illasta toiseen jättivät Stubbista hiukan epämääräisen kuvan. Mitä ovat presidentin osaaminen ja turnauskestävyys tilanteessa, jossa turvallisuuspoliittinen ympäristö muuttuu koko ajan – ja monesti yllättävään suuntaan?

Presidentin työn harjoittelujakso jää Stubbilta lyhyeksi. Sitä ei käytännössä ole. Ulkopolitiikan johtaminen alkaa heti, ja vaikeita ja raskaitakin päätöksiä voi tulla eteen. Toisaalta kukaan ei ole seppä syntyessään, kuten vanha sananlasku osuvasti sanoo.

Eli Stubbille on myös annettava aikaa ja tukea. Työ opettaa.

Väistämättä muistuu mieleen vuodelta 1994 pääministeri Esko Ahon (kesk) terveiset presidentinvaalit voittaneelle Martti Ahtisaarelle vaali-iltana:

Kyllä Siperia opettaa.

Presidenttiäkin.

QOSHE - Pääkirjoitus: Siperia opettaa presidentti Alexander Stubbiakin - Timo Paunonen
menu_open
Columnists Actual . Favourites . Archive
We use cookies to provide some features and experiences in QOSHE

More information  .  Close
Aa Aa Aa
- A +

Pääkirjoitus: Siperia opettaa presidentti Alexander Stubbiakin

7 0
11.02.2024

Uudella presidentillä riittää työsarkaa, josta ei välttämättä aina selviä kolmella pointilla, arvioi pääkirjoitustoimittaja Timo Paunonen.

Presidentti ja läheiset. Oliver Stubb, Suzanne Innes-Stubb, Alexander Stubb ja Emilie Stubb vaalivalvojaisissa. Kuva: Jussi Helttunen

Itsenäisen Suomen 13. presidentti on Alexander Stubb (kok). Vaalien ennakkosuosikki piti pintansa loppuun saakka, vaikka Pekka Haavisto (vihr) onnistuikin kuromaan eroa kiinni. Haavisto olisi tarvinnut korkeamman äänestysvilkkauden vaalipäivänä.

Äänestysprosentti oli 70,7.

Ensimmäisen kierroksen innostus hiipui.

Lopullista tulosta voidaan arvioida ja analysoida loputtomasti ja etsiä syitä, miksi vaaleissa kävi niin kuin kävi. Todellisuudessa Stubbin voitto pedattiin jo viime kevään eduskuntavaaleissa, jolloin Suomessa vahvistui oikeistovirtaus: eduskuntavaalien voittajia olivat........

© Ilta-Sanomat


Get it on Google Play