Kallisarvoisen itsenäisyyden näyttävä juhliminen on juuri nyt enemmän kuin paikallaan, kirjoittaa pääkirjoitustoimittaja Timo Paunonen.
Kuva: Soile Kallio / Lehtikuva
Ranskassa tasavaltainen aika pilkotaan viiteen jaksoon maailmansotien ja presidentin valtaoikeuksien perusteella. Suomessa ei ole ollut tapana jakaa yli sata vuotta kestänyttä itsenäisyyden aikaa osiin – ei ainakaan virallisesti.
Suomenkin historiasta löytyy helposti kolme tasavaltaa.
Ensimmäinen tasavalta alkoi vuonna 1917 verisellä sisällissodalla ja sen jälkeisellä kansallisella eheytymisellä. Kansallinen yhtenäisyys ja teollinen vaurastuminen katkesivat talvi- ja jatkosotaan.
Hävityn sodan runtelema Suomi säilytti itsenäisyytensä ja länsimaisen demokratiansa, mutta menetti liikkumavaransa kansainvälisessä politiikassa. Alkoi toisen tasavallan kausi. Neuvostoliiton haamu leijui ulkopolitiikan yllä, eikä pelkästään ulkopolitiikan: neuvostolonkerot ulottuivat sisäpolitiikkaan, presidenttipeliin ja idänkauppaan.
Oliko Suomi aidosti itsenäinen ja suvereeni valtio toisen tasavallan aikana on kysymys, jota on pohdittu aivan liian vähän. Neuvostoliiton myötäilijöitä elää vielä keskuudessamme estämässä lopullista tilintekoa.
Ehkä senkin aika vielä tulee.
Suomi tasapainoili idän ja lännen välillä, kunnes Neuvostoliitto romahti vuonna 1991. Alkoi kolmas tasavalta, jossa Suomi liittoutui Euroopan unioniin, lopetti YYA-sopimuksen ja sai rukattua uusiksi Pariisin rauhansopimuksen sotilasartikloita. Laman jälkeen Suomi avautui länteen, vienti veti ja Nokia oli hittituote ympäri maailmaa.
Olimme vihdoin vapaita – vai olimmeko?
Emme välttämättä.
Kolmannen tasavallan Suomi antautui Venäjän kanssa paritanssiin, josta maksetaan nyt kallista hintaa. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Suomi jätti voimaan tukun valtiosopimuksia, laski venäläiset ostamaan kiinteistöjä strategisten kohteiden vierestä ja rakensi talouttaan osittain venäläisen energian varaan.
Päättäjät ja monet asiantuntijat luulivat, että Venäjä on jotain muuta ja parempaa kuin Neuvostoliitto. Venäjästä varoitelleiden kritiikki jäi kolmannessa tasavallassa vaimeaksi tai se sivuutettiin huonosti aikaan sopivana. Ukrainan sodan alettua media täyttyi takkinsa kääntäneistä ”näkijöistä”, jotka valistivat, että Venäjä ei muutu koskaan: imperialistinen, muita kansoja alistava politiikka elää vahvasti venäläisessä kansanluonteessa.
Presidenttiehdokkaista Pekka Haavisto (Kanava 7/2023) ja Mika Aaltola (IS 10.12.2022) ovat pitäneet esillä Suomen siirtymistä neljännen tasavallan aikaan. Hyvä niin, koska tuleva presidentti on neljännen tasavallan ensimmäinen Mäntyniemessä – ja hommaa riittää.
Venäjä on taas ikävällä tavalla läsnä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja pyrkii painostamaan, sekoittamaan ja järkyttämään suomalaisten arkipäivää hybridi- ja kyberhyökkäyksillä. Jokaisen on syytä miettiä oman huoltovarmuutensa tilaa: onko perustarpeita tarpeeksi varastossa, jos vaikkapa sähköt katkeavat.
Suomi on nyt Natossa; se sulkee pois suoran sotilaallisen konfliktin. Silti epävarmuustekijöitä on lännessäkin, sekin on hyvä muistaa.
Juuri nyt ei hyvältä näytä, kun Suomen itäraja on kiinni koko matkaltaan ja Venäjän seuraavia liikkeitä voi vain arvailla. Siksi kallisarvoista itsenäisyyspäivää on syytä juhlia mahdollisimman näyttävästi, yhdessä.
Se on kaikkein vahvin viesti Putinille.
Hyvää itsenäisyyspäivää!
Pääkirjoitus: Putinin Venäjän uhka siirsi Suomen neljännen tasavallan aikaan – tätä se tarkoittaa meille kaikille
7
0
05.12.2023
Kallisarvoisen itsenäisyyden näyttävä juhliminen on juuri nyt enemmän kuin paikallaan, kirjoittaa pääkirjoitustoimittaja Timo Paunonen.
Kuva: Soile Kallio / Lehtikuva
Ranskassa tasavaltainen aika pilkotaan viiteen jaksoon maailmansotien ja presidentin valtaoikeuksien perusteella. Suomessa ei ole ollut tapana jakaa yli sata vuotta kestänyttä itsenäisyyden aikaa osiin – ei ainakaan virallisesti.
Suomenkin historiasta löytyy helposti kolme tasavaltaa.
Ensimmäinen tasavalta alkoi vuonna 1917 verisellä sisällissodalla ja sen jälkeisellä kansallisella eheytymisellä. Kansallinen yhtenäisyys ja teollinen vaurastuminen katkesivat talvi- ja jatkosotaan.
Hävityn sodan runtelema Suomi säilytti itsenäisyytensä ja länsimaisen demokratiansa, mutta menetti liikkumavaransa kansainvälisessä politiikassa. Alkoi toisen tasavallan kausi. Neuvostoliiton haamu leijui........
© Ilta-Sanomat
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Andrew Mitrovica
Mort Laitner
Rami G Khouri
Ali Fathollah-Nejad
Nikkei Editorial
