Venäjä harkitsee jälleen kuolemanrangaistuksen palauttamista. Kuolemanrangaistus on Venäjällä ikuisuuskysymys, johon palataan aina murrosaikoina.
”Normaaleissa yhteiskunnan oloissa kuolemanrangaistukselle ei ole tarvetta eikä siitä ole hyötyä.”
Näin kirjoitti Venäjän keisarinna Katariina Suuri vuonna 1767 asetuksessaan, joka teoriassa lakkautti kuolemanrangaistuksen Venäjällä.
Katariina Suuri oli saksalaissyntyinen älykkökeisarinna, joka kirjoitteli Voltairelle ja omaksui muodikkaan valistusfilosofian.
”Normaalit yhteiskunnan olot” päättyivät pian. Kuolemanrangaistukselle tuli taas tarve, kun Katariinan piti tukahduttaa Jemeljan Pugatšovin johtama talonpoikaiskapina. Valistushenkeä osoittaakseen Katariina katkaisi kapinoitsijoilta ensin kaulan ja vasta sitten paloitteli ruumiin eikä päinvastoin, kuten tapana oli ollut.
Venäjä on jälleen kerran tutkimassa kuolemanrangaistuksen palauttamista. Keskustelusta voi hahmottaa katariinamaisen ajatuksen, että yhteiskunnan epäjärjestystä voi hallita kuolemanrangaistuksella.
Pätkäpresidentti Dmitri Medvedev ehdotti Moskovan maaliskuisen terrori-iskun jälkeen, että ”kaikki” iskuun osalliset pitäisi tappaa.
Taitoskohtia on Venäjällä merkitty poistamalla tai palauttamalla kuolemanrangaistus.
Pelkästään 1900-luvulla Venäjä luopui kuolemanrangaistuksesta kolme kertaa: tsaarinvallan päätyttyä vuonna 1917, toisen maailmansodan päätyttyä vuonna 1947 ja Neuvostoliiton hajottua vuonna 1996. (Tämäkin on karkea yksinkertaistus, mutta siitä kohta lisää.)
Kuolemanrangaistus on Venäjällä aina merkillisen ajankohtainen. Kysymys ei koskaan ole loppuunkäsitelty.
Ehkä sen kirjoitti ikuisuuskysymykseksi kirjailija Fjodor Dostojevski, joka sai armahduksen vasta teloituskomppanian edessä.
Toukokuussa 1887 Pähkinälinnan vankilasaarella hirtettiin viisi salaliittolaista tsaari Aleksanteri III:n murhan suunnittelusta. Yksi heistä oli 21-vuotias Aleksandr Uljanov. Teloitus oli Uljanovin 17-vuotiaalle pikkuveljelle Vladimirille valtava järkytys, ja se sai hänet lopullisesti omistamaan elämänsä vallankumoukselle.
Pikkuveli otti myöhemmin käyttöön nimen Lenin.
Väliaikainen hallitus ja Leninin bolševikit kumosivat ja palauttivat kuolemanrangaistuksen vuosina 1917–1920 niin monta kertaa, että laskuissa on vaikea pysyä mukana.
Venäjän ikuisessa debatissa ei ole kyse siitä, onko valtio Venäjällä oikeutettu tappamaan omiaan ja onko tämä kansan mielestä hyväksyttävää. Kyllä on.
Ihmishenki on Venäjällä halpa, oli tuomiota tai ei. Stalinin valtakauden irvokkaissa valeoikeudenkäynneissä 1930-luvulla tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin ainakin 600 000 ihmistä. Stalin murhasi moninkertaisen määrän lähettämällä ihmisiä työleireille Siperiaan.
Tämäkään linja ei ole katkennut. Oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi käytännössä kidutettiin hengiltä Siperiassa, kun salamurha myrkyttämällä ei onnistunut. Yksityiskohdat eivät tosin ole tiedossa, ja on aivan mahdollista, että Navalnyi sittenkin murhattiin.
Stalin kumosi kuolemanrangaistuksen vuonna 1947 juhlistaakseen voittoa toisessa maailmansodassa. Hän tuli pian toisiin ajatuksiin. Kolmen vuoden kuluttua teloitukset jatkuivat taas.
Neuvostoliitto kaatui, Venäjä nousi.
Hetken verran Venäjä halusi kuulua länteen niin kuin Katariina Suuri aikoinaan. Paikka Euroopan neuvostossa oli Venäjälle niin tärkeä, että presidentti Boris Jeltsin suostui jäädyttämään kuolemanrangaistuksen vuonna 1996.
Nyt jää sulaa ryskyen. Venäjä erotettiin Euroopan neuvostosta vuonna 2022, kun se hyökkäsi Ukrainaan.
Jo ennen sitä Venäjä kiristi uhkaamalla neuvoston jättämisellä ja kuolemanrangaistuksen käyttöön ottamisella.
Tapamme sitten vaikka omiamme, jos ette tee mitä haluamme.
Kirjoittaja on HS:n ulkomaantoimittaja.
Kolumni| Kuolemanrangaistus on Venäjällä aina ajankohtainen
11
1
18.04.2024
Venäjä harkitsee jälleen kuolemanrangaistuksen palauttamista. Kuolemanrangaistus on Venäjällä ikuisuuskysymys, johon palataan aina murrosaikoina.
”Normaaleissa yhteiskunnan oloissa kuolemanrangaistukselle ei ole tarvetta eikä siitä ole hyötyä.”
Näin kirjoitti Venäjän keisarinna Katariina Suuri vuonna 1767 asetuksessaan, joka teoriassa lakkautti kuolemanrangaistuksen Venäjällä.
Katariina Suuri oli saksalaissyntyinen älykkökeisarinna, joka kirjoitteli Voltairelle ja omaksui muodikkaan valistusfilosofian.
”Normaalit yhteiskunnan olot” päättyivät pian. Kuolemanrangaistukselle tuli taas tarve, kun Katariinan piti tukahduttaa Jemeljan Pugatšovin johtama talonpoikaiskapina. Valistushenkeä osoittaakseen Katariina katkaisi kapinoitsijoilta ensin kaulan ja vasta sitten paloitteli ruumiin eikä päinvastoin, kuten tapana oli ollut.
Venäjä on jälleen kerran tutkimassa kuolemanrangaistuksen palauttamista. Keskustelusta voi........
© Helsingin Sanomat
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Andrew Mitrovica
Mort Laitner
Rami G Khouri
Ali Fathollah-Nejad
Nikkei Editorial
