Suomen menettäminen vuonna 1809 oli Ruotsille katastrofi. Ero oli pitkä, mutta vuonna 2024 palattiin taas yhteen, kiitos Venäjän.
Venäjän joukot jyräsivät. Ruotsin armeija taipui Oravaisissa Pohjanmaalla 14. syyskuuta 1808. Taistelu sinetöi Ruotsin tappion sodassa. Venäjä miehitti Suomen.
Verisen tappion kärsinyttä joukkoa komensi Suomessa syntynyt ja Ruotsin armeijan kenraali Carl Johan Adlercreutz. Hän ja muut upseerit sopivat symbolisesta eleestä. He päättivät jättää asetakkinsa ylimmän hihanapin auki, kunnes Suomi ja Ruotsi olisivat taas samaa kuningaskuntaa.
Runsas kuukausi sitten, 7. maaliskuuta, kenraalin jälkeläinen julkaisi videon somepalvelu X:ssä. Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz teki niin sen kunniaksi, että Ruotsista oli tullut sotilasliitto Naton jäsen.
Ruotsi ja Suomi olivat palanneet yhteen. Viimeinkin tillsammans.
Adlercreutz pani napin kiinni.
Suomen ja Ruotsin yhdisti se, joka ne oli erottanut. Venäjä.
Historiallisessa kaaressa oli odotettua, että niin käy. Venäjä ei ole koskaan osannut asettua rajoilleen eikä pitää kiinni sopimuksista. Naapurit ovat siksi hakeneet tukea toisistaan.
Aikoinaan Itämeren alueen valloitushaluinen voima oli kuitenkin Ruotsi.
Kun Ruotsin kuningaskunta alkoi muodostua 1200-luvun lopulla, tällä puolen Pohjanlahtea oli ankeaa. Harvakseltaan savupirttejä, synkät metsät ja kivikkoiset rannat. Ruotsista alkoi saapua kauppiaita, asuttajia ja monenlaista päällepäsmäriä. Österland, nykyinen Suomi, alkoi kehittyä.
Vauhtiin päästyään Ruotsi levisi 1500-luvulta alkaen Baltiaan ja Pohjois-Saksaan asti. Meno törmäsi aina Venäjään.
Silloin Ruotsi huomasi Suomen todellisen hyödyn: mikä mainio puskuri! Ruotsi saattoi aloittaa kuningaskunnan ydinalueiden puolustamisen jo itäisillä syrjäseuduilla. Nato-kielellä puhuttaisiin eteen työnnetyistä joukoista.
Suomen menettäminen vuonna 1809 oli Ruotsille katastrofi: Venäjä työntyi vastarannalle. Suomi ei kuitenkaan suostunut venäläistymään, ja itsenäistyttyään se toimi taas puskurina Ruotsille.
Niinpä Ruotsi on saanut nauttia yli 200 vuotta rauhasta. Siinä on ollut hyvä luoda teollisuussukuja, rakentaa kansankotia ja kehittää korkeamoraalista itsetuntoa.
Eipä kestä, Ruotsi. Omasta puolestamme me tappelimme.
Nato-jäsenyys palauttaa Ruotsin strategisesti entiseen asemaansa. Nyt Ruotsi voi jälleen puolustaa itseään jo Suomen alueella. Ei välttämättä edes omin voimin, vaan liittolaisen sotilailla.
Eikä siinä kaikki. Myös toinen entinen Ruotsin valtakunnan osa, Norja, on Natossa. Norja suojaa Ruotsia Jäämeren rannalla.
Suomi taas saa liittolaisuudesta lisävoimaa Itämerellä. Esimerkiksi sukellusveneitä, joita Suomella ei ole.
Suomen sodan jälkeen vuonna 1809 moni Ruotsissa oli epäileväinen. Haminassa oli kyllä tehty rauhansopimus, mutta voisiko Venäjään luottaa? Upseeristossa oltiin sitä mieltä, että varmuuden vuoksi pitäisi uudeksi kuninkaaksi nimittää sotilas.
Yllätysvalinta löytyi Ranskasta. Kuninkaaksi pyydettiin Napoleonin armeijan marsalkka Jean-Babtiste Bernadotte.
Ensi tiistaina Bernadotten suvun seitsemäs kuningas, Kaarle XVI Kustaa, isännöi Tukholman kuninkaanlinnassa juhla-illallisen. Presidentti Alexander Stubb saapuu valtiovierailulle. Valtionpäämiehet kohtaavat ensi kertaa Ruotsin ja Suomen uuden liittolaisuuden aikana.
Presidentin suvun juuret ovat Stubbin kylässä Pohjanmaalla, siellä Oravaisten taistelun kulmilla.
Ehkä kuninkaalla ja presidentillä tulee puhetta kansakuntien historian kaarista. He voivat todeta, että onhan tästä kaikenlaista ollut, mutta nyt näin on hyvä. Ellei peräti kanonbra.
Kirjoittaja on HS:n toimittaja.
Kolumni| Suomen ja Ruotsin yhdisti se, joka ne erotti
21
25
20.04.2024
Suomen menettäminen vuonna 1809 oli Ruotsille katastrofi. Ero oli pitkä, mutta vuonna 2024 palattiin taas yhteen, kiitos Venäjän.
Venäjän joukot jyräsivät. Ruotsin armeija taipui Oravaisissa Pohjanmaalla 14. syyskuuta 1808. Taistelu sinetöi Ruotsin tappion sodassa. Venäjä miehitti Suomen.
Verisen tappion kärsinyttä joukkoa komensi Suomessa syntynyt ja Ruotsin armeijan kenraali Carl Johan Adlercreutz. Hän ja muut upseerit sopivat symbolisesta eleestä. He päättivät jättää asetakkinsa ylimmän hihanapin auki, kunnes Suomi ja Ruotsi olisivat taas samaa kuningaskuntaa.
Runsas kuukausi sitten, 7. maaliskuuta, kenraalin jälkeläinen julkaisi videon somepalvelu X:ssä. Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz teki niin sen kunniaksi, että Ruotsista oli tullut sotilasliitto Naton jäsen.
Ruotsi ja Suomi olivat palanneet yhteen. Viimeinkin tillsammans.
Adlercreutz pani napin........
© Helsingin Sanomat
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Tarik Cyril Amar
Rami G Khouri
Dr Ramzy Baroud
Mort Laitner
Bradley Blankenship
