Aikoinaan valtavan suosion saavuttanut Sinä päivänä -romaani on saanut entistä loistokkaamman elämän Netflixissä. Näyttelijöille hurja menestys on luonut valtavat paineet, kirjoittaa HS:n kulttuuritoimittaja Jussi Lehmusvesi.
Ambika Mod (oik.) on aiemmin nähty This is Going to Hurt -sarjassa ja Leo Woodall on tuttu The White Lotuksesta Kuva: Netflix
Kirjallisuus on nyt suositumpaa kuin koskaan.
Ainakin tv-ruuduissa. Suoratoistopalvelu toisensa jälkeen työntää sarjaversiointia menneiden vuosien romaaneista.
Tunnetuimpia versiointeja ovat erilaisten fantasiasarjojen ohella esimerkiksi Salley Rooneyn Normaalit ihmiset, Margaret Atwoodin Orjattaresi, Elena Ferranten Loistava ystäväni ja L. M. Montgomeryn Anna-sarja.
Tuoreimpia tulokkaita satojen nimikkeiden joukossa ovat Kaikki se valo jota emme näe (2023) ja Sinä päivänä (2024). Ensimmäistä niistä pidetään kehnona. Sinä päivänä taas on hyvinkin onnistunut.
Mikään ihme kirjallisuuden ja tv-sarjojen liitto ei ole. Kirjailijat ovat joutuneet vuosikymmenten ajan katselemaan elokuvateattereissa, kuinka heidän teoksistaan katoaa valkokankaalla sielu ja henki ja aika usein järkikin.
Tv-sarjoissa sitä ongelmaa ei ole. Sarjasta voidaan tehdä juuri sen mittainen kuin mitä tarina vaatii, ja kirjoittaa mukaan melko lailla samat psykologiset kehittelyt kuin mitä kirjastakin löytyy. Näin syntynyt sarja on usein syvyydeltään lähes samaa tasoa kuin alkuperäisromaani, ja joskus rikkaampikin.
Tv-sarjan tekijöille romaanit puolestaan tarjoavat tarinan lisäksi valmiin kohderyhmän: kirjan lukeneet ihmiset.
Sinä päivänä ilmestyi romaanina vuonna 2009 (suomeksi vuonna 2011) ja sitä on myyty miljoonia kappaleita. Kirjaa fanittavat vaikuttavat myös olevan poikkeuksellisen ahkeria sosiaalisessa mediassa, mikä on osaltaan siivittänyt sarjaa suursuosioon. Netflix-sarja puolestaan on nostanut romaanin uudelleen kuunnelluimpien äänikirjojen joukkoon.
Win-win-tilanne siis.
David Nichollsin rakastettu romaani One Day eli Sinä päivänä ilmestyi vuonna 2009. Kuva: Robert Viglasky / Netflix
Symbioosia ajatellen Sinä päivänä onkin täydellinen teos. Romaani kertoo kahden Edinburghissa tapaavan parikymppisen nuoren, Emman ja Dexterin, kahdenkymmenen vuoden mittaisen tarinan. Ensimmäisessä luvussa käsitellään tapahtumia 15.7.1988, minkä jälkeen hypätään samaan päivään vuonna 1989. Ja niin edespäin.
Näin lukija pääsee kussakin luvussa arvailemaan, mitä niitä edeltävänä noin 364 päivänä on tapahtunut.
Romaanin rakenne onkin kuin tehty tv-sarjaksi. Se johtunee siitä, että sen kirjoittaja David Nicholls on ansioitunut myös tv-draaman käsikirjoittajana (esimerkiksi Rimakauhua ja rakkautta). Itse hän käsikirjoitti romaanista vuonna 2011 valmistuneen elokuvan. Sitä ei pidetä sarjan veroisena tapauksena.
Katsojien keskuudessa suositun kirjan muuttaminen supersuosituksi tv-sar,jaksi aiheuttaa väkisinkin vertailua teosten välisistä eroista. Nyt eroja on vähän. Nicholls itse tosin väittää tv-sarjassa olevan enemmän seksiä kuin hänen kirjassaan. Itse en ole sitä seitsemän ensimmäisen jakson perusteella havainnut.
Suurin muutos liittyy Emmaan ja hänen taustaansa. Romaanissa (ja elokuvassa) Emma on valkoinen, mutta sarjassa sukujuuret viittaavat Britannian lisäksi Intiaan.
Sanojensa mukaan Emmaa näyttelevä Ambika Mod koki epätoivon hetkiä suurin piirtein jokaisen kohtauksen jälkeen. Kuva: Netflix
Sen sijaan päähenkilöiden suhde on ennallaan. Romanttisen viritelmän ohella sarjassa vetoaa päähenkilöiden keskinäinen solidaarisuus. Em ja Dex rypevät vuosikymmenten aikana vuorotellen syvissä vesissä, ja useimmiten toisesta löytyy lohduttava olkapää.
Erityisesti Emmalla angsti liittyy hänen taiteellisiin intohimoihinsa, jotka johtavat kerta toisensa jälkeen nöyryytykseen. Se taas leikkaa kiinnostavalla tavalla Emmaa esittävän Ambika Modin omaan elämään. Haastattelussa hän on kertonut olleensa vuonna 2019 totaalisen masentunut koomikonuransa polkiessa paikallaan.
Epävarmuus jatkui Netflix-sarjan koekuvauksissa. Modin oli vaikea kuvitella itseään romanttisen sarjan päätähtenä ja oli torjua roolin kokonaan. Sitten kuvaukset alkoivat hirvittävine paineineen. Sanojensa mukaan Mod koki epätoivon hetkiä suurin piirtein jokaisen kohtauksen jälkeen.
”Ajattelin olevani täydellisen paska näyttelijä, jonka pitäisi lopettaa välittömästi. Vihasin itseäni”, hän tilitti myöhemmin.
Onneksi viereltä löytyi Dexteriä esittävä Leo Woodall, hermostuneena hänkin. Näyttelijät tsemppasivat toisiaan, pelko katosi ja sarja onnistui.
Nyt elämä on epäilemättä mahtavaa.
Tai no, kysytään tasan vuoden kuluttua uudelleen.
Kolumni| Netflix-sarja Sinä päivänä on lähes täydellinen onnistuminen, mutta näyttelijän se sai vihaamaan itseään
11
7
16.02.2024
Aikoinaan valtavan suosion saavuttanut Sinä päivänä -romaani on saanut entistä loistokkaamman elämän Netflixissä. Näyttelijöille hurja menestys on luonut valtavat paineet, kirjoittaa HS:n kulttuuritoimittaja Jussi Lehmusvesi.
Ambika Mod (oik.) on aiemmin nähty This is Going to Hurt -sarjassa ja Leo Woodall on tuttu The White Lotuksesta Kuva: Netflix
Kirjallisuus on nyt suositumpaa kuin koskaan.
Ainakin tv-ruuduissa. Suoratoistopalvelu toisensa jälkeen työntää sarjaversiointia menneiden vuosien romaaneista.
Tunnetuimpia versiointeja ovat erilaisten fantasiasarjojen ohella esimerkiksi Salley Rooneyn Normaalit ihmiset, Margaret Atwoodin Orjattaresi, Elena Ferranten Loistava ystäväni ja L. M. Montgomeryn Anna-sarja.
Tuoreimpia tulokkaita satojen nimikkeiden joukossa ovat Kaikki se valo jota emme näe (2023) ja Sinä päivänä (2024). Ensimmäistä niistä pidetään kehnona. Sinä päivänä taas on hyvinkin onnistunut.
Mikään ihme kirjallisuuden ja tv-sarjojen liitto ei ole. Kirjailijat ovat joutuneet vuosikymmenten ajan katselemaan elokuvateattereissa, kuinka heidän teoksistaan katoaa valkokankaalla sielu ja henki ja aika........
© Helsingin Sanomat
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Rami G Khouri
Mort Laitner
Rachel Marsden
Donald Low
Bradley Blankenship
Ali Fathollah-Nejad
Nikkei Editorial
Abbas Juma
Michael Kwet
