Ruotsin voi ottaa Suomen vertailukohteeksi. Ongelmia kuitenkin tulee, jos naapurimaan poliittisen mallin yrittää sovittaa toiseen ilman historiallisten ja kulttuuristen erojen huomioimista.

Huoneen täytti naurunremakka. Istuin Tukholman yliopiston kampuksen luentosalissa. Vierelläni oli opiskelijoita esimerkiksi Kanadasta, Bangladeshista, Kiinasta, Yhdysvalloista ja Ruotsista.

En ollut kertonut heille vitsiä, vaan sen, että suomalaisittain ruotsalaiset ovat keskustelevaa kansaa. Se nauratti.

Ruotsalaiset kuvittelevat olevansa Pohjolan tuppisuita. Kansainväliset opiskelijat vaikuttivat olevan asiasta samaa mieltä. Tämän hiljaisemmaksi ei heidän mukaansa voi kulttuuri enää mennä.

Suomalaisittain ajatus on tietenkin aivan kummallinen. Ruotsalaisethan keskustelevat jatkuvasti, mielellään hartaasti, missä tahansa ja jopa vieraille ihmisille esimerkiksi kahvilan terassilla tai bussissa.

Kun Suomea ja muita Pohjoismaita katselee kaukaa, vaikkapa Yhdysvalloista, on näkymä melko yhtenäinen.

Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti näyttävät kaikki noudattelevan pohjoismaisen hyvinvointivaltion mallia, jossa valtio takaa kansalaisille poliittiset ja sosiaaliset oikeudet. Markkinatalous yhdistyy sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.

Myös kulttuuri, hiljainen, tasa-arvoa vaaliva ja jokseenkin melankoliaan taipuvainen, vaikuttaa kaukaa katseltuna yhdistävän kaikkia Pohjoismaita.

Maiden väliset suhteet ovat toki sisarelliset. Nokittelu kuuluu asiaan. Naapureiden onnistumisista voi inspiroitua ja virheitä tarkastelemalla varautua.

Samankaltaisuutta ei käy kieltäminen, mutta läheltä katsottuna historian muokkaamat, kulttuurien väliset erot näkyvät.

Ruotsin voi ottaa Suomen vertailukohteeksi. Mutta ongelmia tulee, jos naapurimaan poliittisen mallin yrittää sovittaa toiseen ilman historiallisten ja kulttuuristen erojen huomioimista. Se on kuin runnoisi palapeliin viimeistä palaa paikoilleen, vaikka tietää hyvin, että pala on kokonaan toisesta pelistä.

Juuri nyt mallia otetaan monessa. Ruotsista ja Tanskasta otetaan mallia pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen kaavailemassa palkkamalliuudistuksessa. Omaishoidon tuetun tilapäisen hoivavapaan osalta selvitetään Ruotsin mallia ja sen kustannuksia. Vienninedistämistoiminnan vaikuttavuutta arvioidaan hallitusohjelman mukaan suhteessa Ruotsin ja Tanskan malleihin.

Kun naapurin esimerkki muuttuu neuvoa-antavasta vaaralliseksi, puhutaan ”tiestä”. Suomi yrittää parhaillaan välttää ”Ruotsin tien”, joka on johtanut jengirikollisuuden kasvuun. Ruotsi on puolestaan etsinyt tilanteeseen neuvoa Tanskan mallista, jossa esimerkiksi rangaistukset ovat kovempia.

Jos mallista otetaan vain osa, laajempi kuva naapurimaasta voi unohtua.

Esimerkiksi Tanskassa on tehty pitkään myös ennalta ehkäisevää työtä lasten ja nuorten parissa. Jo vuonna 1975 maassa säädettiin laki, joka mahdollistaa aikaisemmin turvaluokiteltujen tietojen jakamisen poliisin, koulujen ja sosiaalipalvelujen kesken.

Samankaltaisen mallin rakentaminen Ruotsiin vaatisi muutoksia esimerkiksi maan tietosuojalakiin. Ennalta ehkäisevän työn osalta vaikuttaa siltä, että maan pitäisi pystyä palaamaan ajassa taaksepäin.

Suomen hallitus perustelee monia kaavailemiaan muutoksia pohjoismaisuudella. Orpo haluaisi Suomeen ”pohjoismaisen työllisyyden, pohjoismaiset työmarkkinat ja pohjoismaisen sosiaaliturvan”, kuten hän kokoomuksen kesäkokouksessa luonnehti.

Keskiviikkona 13. joulukuuta käydyt työnantajien ja palkansaajien väliset neuvottelut keskeytyivät tuloksettomina. Palkansaajien näkökulmasta Ruotsin ja Tanskan mallista otettiin vain hallituksen näkökulmasta mieluisimmat palat. Kuvasta tuli vänkä. Palapelin viimeinen pala ei asettunutkaan sijoilleen.

Syy saattaa olla esimerkiksi siinä, että Ruotsin neuvottelujärjestelmä on Suomea joustavampi ja hajautetumpi.

Taustalla saattaa vaikuttaa myös ruotsalaiselle keskustelukulttuurille ominainen piirre. Kun kaikilla on mahdollisuus perustella mielipiteensä vuolaan hartaasti, se toteutuu myös palkoista neuvotellessa.

Kirjoittaja aloittaa tammikuussa HS:n Skandinavian-kirjeenvaihtajana.

QOSHE - Kolumni| ”Ruotsin mallilla” halutaan nyt perustella kaikenlaista. Samalla kokonaiskuva naapurimaasta hämärtyy. - Hilla Körkkö Hs
menu_open
Columnists Actual . Favourites . Archive
We use cookies to provide some features and experiences in QOSHE

More information  .  Close
Aa Aa Aa
- A +

Kolumni| ”Ruotsin mallilla” halutaan nyt perustella kaikenlaista. Samalla kokonaiskuva naapurimaasta hämärtyy.

6 1
30.12.2023

Ruotsin voi ottaa Suomen vertailukohteeksi. Ongelmia kuitenkin tulee, jos naapurimaan poliittisen mallin yrittää sovittaa toiseen ilman historiallisten ja kulttuuristen erojen huomioimista.

Huoneen täytti naurunremakka. Istuin Tukholman yliopiston kampuksen luentosalissa. Vierelläni oli opiskelijoita esimerkiksi Kanadasta, Bangladeshista, Kiinasta, Yhdysvalloista ja Ruotsista.

En ollut kertonut heille vitsiä, vaan sen, että suomalaisittain ruotsalaiset ovat keskustelevaa kansaa. Se nauratti.

Ruotsalaiset kuvittelevat olevansa Pohjolan tuppisuita. Kansainväliset opiskelijat vaikuttivat olevan asiasta samaa mieltä. Tämän hiljaisemmaksi ei heidän mukaansa voi kulttuuri enää mennä.

Suomalaisittain ajatus on tietenkin aivan kummallinen. Ruotsalaisethan keskustelevat jatkuvasti, mielellään hartaasti, missä tahansa ja jopa vieraille ihmisille esimerkiksi kahvilan terassilla tai bussissa.

Kun Suomea ja muita Pohjoismaita katselee kaukaa, vaikkapa Yhdysvalloista, on näkymä melko yhtenäinen.

Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja........

© Helsingin Sanomat


Get it on Google Play